Mainos

Agilityn MM-kilpailut käynnistyivät Turussa – Norjalaiset eivät päässeet paikalle turvallisuussyistä: ”Tämä on totta kai iso pettymys”

2:09

Moni asia on muuttunut niistä päivistä, kun agilityn ensiaskeleita otettiin näytösluontoisesti Englannissa 70-luvun loppupuolella.

Nyt Turussa järjestettäviin nelipäiväisiin MM-kisoihin on saapunut kilpailijoita neljästäkymmenestä eri maasta, ja paremmuudesta kilpaillaan niin yksilö- kuin joukkuelajeissakin.

– Taso tulee olemaan tänä vuonna erittäin kova. Tulemme näkemään maailman parasta agilitya. Ehkä nyt myös pystymme näyttämään sen, että agility on ihan oikeasti urheilua, eikä vaan harrastelua, kertoo MM-kisojen kilpailunjohtaja Yrjö Kokkonen.

Kaiken kaikkiaan kisa-areenalla vauhtiin pääsee viitisensataa koiraa. Tämän vuoden kisoja varjostaa kuitenkin Norjan puuttuminen MM-areenalta. Taustalla on Norjassa koiria tappava epidemia.

– Koska syytä ei täysin tällä hetkellä tiedetä, niin turvallisuussyistä Norjan Kennelliitto päätti, että koiria ei maasta lähde ulkomaille, selventää kilpailunjohtaja Kokkonen.

– Tämä on totta kai iso pettymys. Norjalaiset ovat aina olleet MM-kisoissa näkyvä ja äänekäs porukka. Nyt tehty päätös on kuitenkin erittäin ymmärrettävä, sanoo Kokkonen.

Panostus näkyy menestyksenä

Agilityn suosion voimakkaan kasvun myötä lajin ympärillä liikkuu myös aiempaa suuremmat rahat. Tänä päivänä agility onkin kaikella tapaa entistä ammattimaisempaa toimintaa.

– Panostaminen lajiin vaatii todella vahvaa sitoutumista. Muun muassa itse olen viisi viimeisintä vuotta kiertänyt Euroopassa isoja kisoja ja kehittänyt siten omaa kisapäätä. Se näkyy nyt myös tuloksissa, kertoo Suomen maajoukkuetta edustava Ville Liukka.

- Edelleenkin monet ihmiset naureskelevat heille kertoessa, että koira menee fysioterapiaan, jumppaan tai sen kanssa tehdään oheisharjoitteita. Koira on kuitenkin huippu-urheilija. Siksi sitä pidetään myös huippu-urheilijan mitoissa, jatkaa Liukka.

Koirien ominaisuudet esiin

MM-kisoissa toisena arvostelevana tuomarina toimiva Sari Mikkilä on nähnyt läheltä lajin kehityksen. Agilityn pariin Mikkilä tuli jo yli 25 vuotta sitten.

– Näillä huippukisaajilla on kaikilla omat valmentajat. Myös meillä Suomessa on valmentajia, jotka valmentavat työkseen, kertoo Mikkilä.

– Lähes jokaisella agilityseuralla tai koirakerholla on nykyään oma sisähallinsa. Se mahdollistaa entistä paremman harjoittelun Suomessa myös talvisin, jatkaa Mikkilä.

Mikkilä odottaa MM-kisoista erittäin kovatasoisia. Parhaat koirakot erottuvat näissäkin kisoissa varmuudella edukseen.

– Agility on kovaa urheilua. Koirilta ja ohjaajilta vaaditaan erittäin hyvää fysiikkaa, koska rata juostaan täysillä yhdessä läpi, päättää Mikkilä.

Agilityn MM-kilpailut järjestetään Suomessa nyt kolmatta kertaa. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja