Anders Adlercreutzin suku on aatelinen ja kreivillinen: "Lapsena pidin erikoisena, kun nimen lopussa oli z-kirjain"

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 1. syyskuuta 2022. Julkaisemme jutun uudelleen, kun Adlercreutz valittiin RKP:n puheenjohtajaksi.

Anders Adlercreutz kertoi Viiden jälkeen -ohjelmalle, että aateluus näkyy hänen arjessaan lähinnä sukunimenä, joka on keskivertoa hankalampi kirjoittaa.

– Lapsena pidin erikoisena, kun nimen lopussa oli z-kirjain. Pikku hiljaa opin, että nimen alta löytyy mielenkiintoisia tarinoita, Adlercreutz kertoo.

Adlercreutzin äiti luki hänelle Vänrikki Stoolin tarinoiden Sven Dufva -runoa. J.L. Runebergin kirjoittama kirja kertoo 1800-luvulla käydystä Suomen sodasta.

– Selasin kirjaa, ja viimeisillä sivuilla oli meidän sukunimemme. Äiti kertoi, että siinä oli kysymys Suomen sodan kenraalista, joka johti sodan lopussa joukot Pohjois-Suomen yli Ruotsiin ja johti vallankaappausta. Eli Bernadottet voivat kiittää meidän sukuamme siitä, että ovat vallassa.

Adlercreutzilla on viisi lasta, joiden kanssa itse aateluudesta ei sen kummemmin puhuta.

– Kerromme tietysti lapsille suvun historiasta, ja lapset tutustuvat sukujuhlissa muun muassa Ruotsista ja Etelä-Amerikasta tulleisiin sukulaisiinsa. Itse aateluudesta en muista, että olisi oikeastaan koskaan puhuttu.

Aatelisten perintöä vaalitaan Ritarihuoneella 

Valtaoikeuksistaan aateliset luopuivat 1900-luvun alussa. Suomen aatelisilla on kuitenkin vielä joitakin etuoikeuksia jäljellä. Yksi niistä on se, että vain aateliset saavat pitää häitä ja syntymäpäiviä historiallisella Ritarihuoneella. 

Ritarihuoneen genealogi Johanna Aminoff kertoo käytännönläheisen syyn rajoitukselle.

– Häät on rajattu aatelisiin siksi, että muutoin kaikki haluaisivat pitää häitään Ritarihuoneella joka viikonloppu, eikä talo kestäisi sitä.

Aminoff on myös itse aatelissukua.

– En muista, että siitä olisi kotona puhuttu. Isäni piti matalaa profiilia, eikä se ollut mitenkään tärkeää, että olemme aatelisia.

Ritarihuone toimi 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa säätyvaltiopäivien kokoontumispaikkana. Nykyään Ritarihuoneella järjestetään erilaisia tilaisuuksia, ja Ritarihuoneen juhlavassa salissa on muun muassa Suomen aatelissukujen vaakunat.

Korjattu 1.9.2022 kello 10.33: Korjattu Välskärin tarinat Vänrikki Stoolin tarinoiksi.

Video: tältä näyttää Ritarihuoneella

3:33