Suomessa on yli 170 elossa olevaa aatelissukua, jotka jaetaan kolmeen alahaaraan: aateliset, vapaaherralliset ja kreivilliset. Kreivillisiä sukuja on elossa enää kolme. Yksi näistä on RKP:n kansanedustajan ja uuden puheenjohtaja Anders Adlercreutzin suku.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 1. syyskuuta 2022. Julkaisemme jutun uudelleen, kun Adlercreutz valittiin RKP:n puheenjohtajaksi.
Anders Adlercreutz kertoi Viiden jälkeen -ohjelmalle, että aateluus näkyy hänen arjessaan lähinnä sukunimenä, joka on keskivertoa hankalampi kirjoittaa.
– Lapsena pidin erikoisena, kun nimen lopussa oli z-kirjain. Pikku hiljaa opin, että nimen alta löytyy mielenkiintoisia tarinoita, Adlercreutz kertoo.
Adlercreutzin äiti luki hänelle Vänrikki Stoolin tarinoiden Sven Dufva -runoa. J.L. Runebergin kirjoittama kirja kertoo 1800-luvulla käydystä Suomen sodasta.
– Selasin kirjaa, ja viimeisillä sivuilla oli meidän sukunimemme. Äiti kertoi, että siinä oli kysymys Suomen sodan kenraalista, joka johti sodan lopussa joukot Pohjois-Suomen yli Ruotsiin ja johti vallankaappausta. Eli Bernadottet voivat kiittää meidän sukuamme siitä, että ovat vallassa.
Adlercreutzilla on viisi lasta, joiden kanssa itse aateluudesta ei sen kummemmin puhuta.
– Kerromme tietysti lapsille suvun historiasta, ja lapset tutustuvat sukujuhlissa muun muassa Ruotsista ja Etelä-Amerikasta tulleisiin sukulaisiinsa. Itse aateluudesta en muista, että olisi oikeastaan koskaan puhuttu.
Aatelisten perintöä vaalitaan Ritarihuoneella
Valtaoikeuksistaan aateliset luopuivat 1900-luvun alussa. Suomen aatelisilla on kuitenkin vielä joitakin etuoikeuksia jäljellä. Yksi niistä on se, että vain aateliset saavat pitää häitä ja syntymäpäiviä historiallisella Ritarihuoneella.
