Salakokouksia, rauhanneuvotteluita ja valtionjohdon tapaamisia: MTV pääsi kurkistamaan Königstedtin kartanoon, jonne vain harvoilla on asiaa

Tältä näyttää Königstedtin kartanossa, jonne vain harvoilla on asiaa 1:31
Tässä salamyhkäisessä kartanossa Vantaalla on pidetty valtionjohtajien salaisia tapaamisia ja rauhanneuvotteluja – MTV vieraili Königstedtissa

Königstedtin kartano on paikka, jonne harvalla on asiaa. Viimeksi kartanon jykevät rautaportit nähtiin uutisissa kuukausi sitten, kun Yhdysvaltain ja Venäjän asevoimien kenraalit tapasivat salamyhkäisissä neuvotteluissa. MTV:n Viiden jälkeen -ohjelma pääsi kurkistamaan, miltä tarkoin varjeltu arvorakennus näyttää sisältä päin.

Vantaalla sijaitsevassa Königstedtin kartanossa on vuosien varrella pidetty salaisia kokouksia, rauhanneuvotteluita ja valtion ylimmän johdon tapaamisia. Historiaa tällä tilalla on 1500-luvulta alkaen, mutta Königstedtin kartanon nimi tuli mukaan vasta 1600-luvun lopulla. Tällöin kartanon omistaja, kapteeni Johan Köhnn, aateloitiin nimellä Köhnningstedt.

Nykyinen kartanon päärakennus on vuodelta 1816. Perimätiedon mukaan sen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludwig Engel.

Valtion omistukseen kartano päätyi vasta vuonna 1961, kun se ostettiin leskeksi jääneeltä vapaaherratar Asta Wredeltä. Jo kartanon ostamisen aikaan sen käyttötarkoitus oli selvä: Presidentinlinna oli alkanut käydä liian ahtaaksi valtiovierailulle tulleille arvovieraille. Tarvittiin edustustila, johon vieraat saatiin majoitettua.  

– Suurimmillaan kartano on ollut 1800-luvun puolivälissä, tällöin siihen kuului noin 990 hehtaaria. 1900-luvun alussa maa-aloja kuitenkin pilkottiin, ja Riipilän kylä on muodostunut tämän kartanon maille. Tällä hetkellä kartanoon kuuluu 35 hehtaaria maata, toteaa kartanon palvelukoordinaattori Pia Heino.

Katso koko Viiden jälkeen -ohjelman insertti alla olevalta videolta!

Tässä salamyhkäisessä kartanossa Vantaalla on pidetty valtionjohtajien salaisia tapaamisia ja rauhanneuvotteluja – MTV vieraili Königstedissa 9:19

Valtio taisteli oikeudessa tapeteista

Kartanon historia on värikäs ja siihen liittyy esimerkiksi valtion ja vapaaherratar Wreden välillä käyty oikeustaistelu.

Wrede yritti kaupata valtiolle kartanorakennuksen lisäksi rakennuksen irtaimistoa, mutta valtiolla ei ollut irtaimistolle tarvetta. Niinpä vapaaherratar pakkasi tavaransa, mutta nappasi matkaansa myös ruokasalin seinille tehdyt, panneau-tekniikalla painetut taidetapetit.

Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 16.58 alkaen. 

Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös MTV Katsomossa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live

– Valtio oli sitä mieltä, että ne ovat tapetteja, koska ne on liimattu seinään. Rouva taas oli sitä mieltä, että ne ovat tauluja, koska niissä on kehykset, Heino kertoo.

Valtio päätti viedä asian oikeuskäsittelyyn. Käräjäoikeuden mukaan taidetapetit olisivat kuuluneet valtiolle, mutta korkeampien oikeusasteiden päätöksen mukaan tapetit kuuluivat rouva Wredelle.

– Näin rouvan matkalaukun päällä olivat sitten tapettirullat.

Vuonna 1998 kartanon remontissa tapetteja palautettiin paikoilleen. Alkuperäisiä ei saatu takaisin, mutta ruokasaliin saatiin neljä alkuperäisen kaltaista tapettia, jotka on tehty samassa pariisilaisessa tapettitehtaassa kuin rouva Wreden mukaansa ottamat tapetit.

Vain yksi on saanut pitää syntymäpäiväjuhlansa kartanossa

Königstedtin kartano on historiansa aikana majoittanut monia tärkeitä merkkihenkilöitä, mutta nykyään sen majoitustoimintaa on supistettu. Kun Valtion vierastalo valmistui vuonna 1984 Helsingin Munkkiniemeen, siirrettiin arvovieraat majoittumaan uudempiin ja ajanmukaisempiin tiloihin.

Nykyään Königstedtin kartanossa yövytään hyvin harvoin, korkeintaan kerran vuodessa.

– Meillä on noin 80-100 tilaisuutta vuodessa. Kartano on nimenomaan suomalaisille ministereille ja ministeriöille tarkoitettu tila työn tekemistä varten, perhejuhlat tai maksulliset tilaisuudet eivät ole täällä sallittuja, Heino selittää.

Yhden ainoan poikkeuksen syntymäpäiväjuhlien vietossa tekee presidentti Martti Ahtisaari. Hänelle annettiin erityislupa pitää syntymäpäiväjuhlansa kartanon tiloissa, sillä kartanosta oli muodostunut hänelle rakas pitkien rauhanneuvottelujen myötä.

Vuonna 2005 Ahtisaari veti kartanossa Acehin rauhanneuvotteluita yhteensä kahdeksan kuukauden ajan yksittäisissä viikon jaksoissa. Näiden neuvotteluiden tuloksena lähes 30 vuotta kestänyt aseellinen konflikti Indonesiassa saatiin päätökseen.

"Yksityiskohtien täytyy olla täydellisiä, jotta kokonaisuus muodostuu tasokkaaksi"

Viimeisin korkean tason tapaaminen nähtiin kartanossa syyskuussa, kun Yhdysvaltain ja Venäjän asevoimien kenraalit tapasivat salamyhkäisten neuvotteluiden parissa. Pia Heinon mukaan tämän tyyppiset tilaisuudet ovat vaikeimmasta päästä järjestää.

– On paljon turvallisuustekijöitä, joita pitää miettiä. Lisäksi astiaston pitää olla korkeinta mahdollista luokkaa, kukkasomistusten ja kaikkien pienten yksityiskohtien täytyy olla täydellisiä, jotta kokonaisuus muodostuu riittävän tasokkaaksi.

Heinon mukaan tämän kaltaisista tapaamisista tehdään tilavaraukset usein jo paria kuukautta aikaisemmin, mutta tilaisuuden sisältö saattaa valjeta järjestäjillekin vasta edellisellä viikolla.

Tällöin kartanossa pitää jälleen kiirettä.  

Katso videolta, miltä kartano näyttää sisältä ja miksi sen vastaanottosalin flyygeliin saa koskea ainoastaan hansikkailla!


Lue myös:

    Uusimmat