Kolmen sodan veteraani Eero, 100, on Suomen vanhimman aatelissuvun vanhin – tällainen on hänen elämänsä

Eero Blåfield oli vain 17-vuotias, kun hän lähti ensimmäistä kertaa sotaan vapaaehtoisena.

– Minä ilmoittauduin ja sain komennuksen Katajanokan asevarikolle.

Eero muistelee, kuinka hän aluksi pelkäsi, miten selviää. Hänen mukaansa tilanteeseen kuitenkin tottui, vaikka pelko oli aina läsnä.

Lue myös: "Kaikki osapuolet olivat tyytymättömiä talvisodan lopputulokseen" – näin jatkosota syttyi 80 vuotta sitten

– En voi mennä synkkään metsään, ettei sota muistuisi mieleen. Mutta olen niitä yksilöitä, jotka eivät ole nähneet esimerkiksi painajaisunia.

– Moni veteraaniystävä on kärsinyt paljon pahemmin sodan aiheuttamista henkisistä vaurioista.

Eeron mukaan hän on aina ollut sodanvastainen.

– Yleisasenteeni oli silloin sodanvaistainen ja on edelleen, mutta olin tietysti valmis maata puolustamaan. Mutta se sotiminen ja kaikki mitä siihen liittyi, oli vastenmielistä hommaa minulle.

Videolla Eero kertoo, voiko ihminen palautua sodasta koskaan.

Aatelissuvun vanhin jäsen

Eero Blåfiel on oletettavasti myös Suomen vanhimman aatelisuvun vanhin jäsen. Hän ei ole kuitenkaan halunnut nostaa asiaa jalustalle elämänsä aikana.

– Toivoisin, että se ei ole liikaa näkynyt. Se on syntyperäinen juttu ja siihen minä olen syntynyt. Sille minä en mitään voi.

Eeron mukaan aatelissuvun jäsenenä olo ei ole sen kummempaa kuin muutenkaan.

– Se ei ole minun mielestäni mikään etuoikeus, eikä sillä voi ratsastaa.

Vaikka Eero ei ole halunnut nostaa asiaa esille, hän arvostaa sukuaan ja juuriaan.

– Ennen kaikkea se on ollut eräänlainen perehtyminen Suomeen ja Suomen historiaan, kun on alkanut ottaa selvää näistä esivanhemmista.

Lue myös: Pitopöydät notkuivat herkuista, mutta rakkaudelle oli rajat – aatelisneito Anna karkasi Ruotsiin, jotta pääsi naimisiin rakastamansa miehen kanssa: näin suomalaiset aateliset elivät

Eero korostaa, että aatelissuvun jäsenenä oppii tuntemaan sukunsa historiaa.

– Olen iloinen, että olen tiennyt suvustani. Kun katsoo esimerkiksi lehtijuttuja, niin on ihmisiä, jotka eivät tunne sukuaan kuin muutaman polven verran. En sano sitä missään nimessä kriittisessä mielessä, mutta se on olemassa oleva tosiasia.

– Meikäläisellä on onni tietää esivanhemmista paljon, Eero hymyilee.

"Blåfan" elämänohje nuoremmille sukupolville

100-vuotias sotaveteraani kokee olevansa fyysisesti huonommassa kunnossa, mutta henkisesti hän voi hyvin.

– Pidän sitä arvossa, että voin kommunikoida kaikkien ihmisten kanssa, seurustella sekä tulla ja mennä eri puolille.

Lopuksi Eero, ystävien mukaan "Blåfa", antaa elämänohjeen nuoremmille sukupolville.

– Täytyisi ymmärtää kaikkia ihmisiä ja olla suvaitsevainen. Toivoisin, että ihmiset voisivat elää sovussa ja voisivat ymmärtää toinen toisiaan.

Yllä olevasta videosta pääset näkemään Eeron kotialbumin kuvia 100 vuoden ajalta. Kätköistä löytyy merkittäviä kuvia Suomen sota-ajoilta. Lisäksi kotialbumin kautta pääsee tutustumaan Ritarihuoneeseen, jossa Eeron 90-vuotisjuhlat järjestettiin.