Koronakevät on vaikuttanut selkeästi siihen, millaisia äänikirjoja ihmiset kuuntelevat. Äänikirjapalveluiden mukaan suomalaiset suosivat poikkeusaikana erityisesti rentouttavia ja hyväntuulisia teoksia.
Kun poikkeuslaki sulki kirjastot, ja kotiin piti keksiä ajanvietettä, moni kokeili ensi kertaa äänikirjoja. Suomen suurimpiin äänikirjojen tarjoajiin kuuluvat Bookbeat ja Storytel kertovat kuuntelijoiden etsineen keväällä erityisesti ajatuksia keventäviä teoksia.
– Kevään aikana näkyi selvästi muutos siinä, mitä kuunneltiin. Uskon, että moni haki vastapainoa uutisvirralle, kertoo Bookbeatin liiketoimintapäällikkö Sari Forsström.
Hänen mukaansa suomalaisten erityispiirre on, että kirjallisuudelta toivotaan usein hyödyllisyyttä. Keväällä tietokirjojen suosio kuitenkin notkahti hieman.
Forsström arvelee, että se johtui suomalaisten halusta lukea teoksia, jotka irrottivat ajatukset pandemian uutisoinnista.
Myös Storytelin myynnistä vastaavan Hanna Walldénin mukaan keväällä korostui erityisesti "hyvän mielen" kirjallisuus. Suomalaiset halusivat irrottautua arjesta ja rentoutua.
– Erityisesti lastenkirjojen kuuntelu on ollut erittäin voimakkaassa kasvussa poikkeusolojen alkamisen jälkeen, kertoo Walldén.
Äänikirjat mukautuvat arkeen
Molemmat kirjapalvelut ovat lähtöisin Ruotsista ja aloittivat toimintansa Suomessa vuonna 2016. Tämän jälkeen äänikirjojen suosio on kasvanut jatkuvasti.
Forsström kertoo, että Bookbeat saavutti Suomessa hiljattain 150 000 maksavan asiakkaan rajapyykin. Storytel ei kerro maakohtaisia käyttäjämääriään, mutta sillä on 20 maassa yhteensä yli miljoona käyttäjää.
Kulunut kevät toi sekä uusia asiakkaita, että kasvatti kuuntelutunteja. Poikkeusolojen julistaminen aiheutti ensin notkahduksen, sillä kuuntelutottumuksia täytyi yhtäkkiä muuttaa. Moni oli tottunut kuuntelemaan äänikirjaa työmatkoilla, mutta nyt kuuntelu siirtyi entistä enemmän kotiin.
– Tällä hetkellä asiakkaamme kuuntelevat keskimäärin yli tunnin päivässä äänikirjoja. Se on valtava aika, sanoo Walldén.
Äänikirjat ovat yhä uusi ilmiö Suomessa. Forsströmin mukaan ne yhdistettiin vielä muutama vuosi sitten lapsiin, jotka eivät osanneet vielä lukea, tai vanhuksiin, jotka eivät enää nähneet kunnolla.
– Tästä ei ole tänään ollenkaan kyse, sillä kuuntelijoita on kaikissa ikäryhmissä, hän kertoo.
Perinteisen kirjan rinnalle, ei tielle
Kustantajat ovat ottaneet uuden kirjallisuuden muodon vastaan hyvin. Werner Söderströmin Osakeyhtiön toimitusjohtaja Timo Julkusen mukaan äänikirjat ovat tulleet perinteisten kirjojen rinnalle, eivätkä ne siis vie myyntiä toisiltaan. Harva vaihtaa perinteiset kirjat äänikirjoihin kokonaan.
– Lukijat ovat enemmän sellaisia sekakäyttäjiä. Usein ostetaan muutama kirja vuodessa ja ikään kuin täydennetään sitä lukukautta äänikirjoilla. Aika vähän vaihdetaan korvaavana toiseen, sanoo Julkunen.
WSOY:n kustantamon digitaaliset kirjamuodot muodostavat jo yli kolmasosan kirjan kokonaismyynnistä. Tähän sisältyy myös e-kirjojen myynti, mutta Julkusen mukaan äänikirja on hallitseva. Hän kertoo kustannusyhtiön myynnin olleen kasvussa alkuvuodesta myös painettujen kirjojen kohdalla. Kokonaismyynti oli kasvanut keväällä 25 prosenttia.
– Tämä on kirjallisuuden rikasta aikaa. Suomessakin kirjallisuus on pitkästä aikaa tilassa, että se tavoittaa enemmän ihmisiä, kun ollaan usealla formaatilla liikenteessä. Se on hieno asia, sanoo Julkunen.