Äänikirjojen pariin on löytänyt aivan uudenlaisia ryhmiä. MTV Uutiset kertoi aiemmin keväällä äänikirjojen suosion kasvaneen ennätysvoimakkaaseen tahtiin.
Kasvu on ollut kuluvalla vuosikymmenellä tasaista: Kirjakauppaliiton ja Suomen Kustannusyhdistuksen Suomi lukee -tutkimuksen (2018) mukaan Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenet julkaisivat vuosina 2009–2013 noin 2 000 ja 2014–2017 jo yli 5 500 sähkökirjauutuutta.
Tutkimukseen osallistuneista suomalaisista äänikirjoja oli neljän viikon aikana kuunnellut 14 prosenttia.
Äkillisesti ajateltuna äänikirjakenttä tuntuu olevan kaupallisten palveluntarjoajien, kuten BookBeatin ja Storytelin kaltaisten toimijoiden hallussa.
Tavallista on kuunnella kirjoja älypuhelimeen ladattavista kuukausimaksullisista pilvilukemistoista. Kuitenkin myös kirjastot tarjoavat omia e-äänikirjakokoelmiaan asiakkaiden käyttöön.
Elämäkerrat kiehtovat
Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoverkon yhteisten palveluiden päällikön Virva Nousiainen-Hiiren mukaan äänikirjojen suosion kasvu näkyy kirjastoissa erityisesti striimattavien äänikirjojen käytön kasvuna.
Uusia käyttäjäkuntia on myös löytänyt tiensä kirjaston äänikirjojen pariin.
– Meillä on paitsi näitä kotimaisten toimijoiden äänikirjoja, niin myös kansainvälisten kustantajien äänikirjoja. Kaikki ovat aivan valtavan käytettyjä. Tietysti kotimainen äänikirjatuotanto on kaikkein kysytyintä.
Suomenkielisten äänikirjojen kuunnelluimpien listalta löytyvät usein omaelämäkerrannalliset teokset, kuten nyt Helsingin kirjastoverkon Ellibs-äänikirjapalvelussa trendaavatTuntematon Kimi Räikkönen ja Minun tarinani.
