Aaltola: hallituksen "yliolkainen" suhtautuminen ja Purra-kohu voivat heijastua Ruotsin Nato-tiehen – "Aikaisemmat sanomiset saattavat kostautua"

Kuten Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenkin, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola saapui keskiviikkona Helsinkiin Vilnasta, jossa Nato-maat kokoustivat kaksipäiväisessä huippukokouksessa.

Aaltola kuvailee Vilnan kokousta historialliseksi – liittouma on juuri laajentunut, ja kokouksen alla Ruotsin tie jäseneksi selkeytyi. Lisäksi jäsenmaat saivat luotua Ukrainan tulevaisuuden liittymiselle askeleet, niin sanotun Ukraina–Nato-neuvoston.

Lue lisää: MTV seurasi tiiviisti Vilnan Nato-huippukokousta – katso tästä videot ja tarkat tiedot tapahtumista

Bidenin vierailu Helsingissä korostaa entisestään historiallisia aikoja Suomen kannalta kansainvälisen politiikan saralla.

– Kun Biden tulee tänne Nato-maaperälle, korostaa se sitä, että Suomi ja nähtävästi Ruotsi on aika nopeasti liittynyt ja liittymässä Natoon. Eli enemmän siinä on omaa seremoniallisuutta, ja yksi asia siitä puuttuu – tämä Venäjä-asia.

Lue myös: Mika Aaltola: Bidenin vierailu on "alku, mutta myös lähtölaukaus" – "Siinä on selittelemistä Venäjän kansalle"

Aaltola muistuttaa, että tavallisemmin Yhdysvaltain presidentin vierailu Suomeen on liittynyt Venäjään, tapahtunut niin sanotusti Venäjän vuoksi. 

– Nyt tullaan Suomeen Suomen ja Pohjoismaiden takia – ikään kuin varmentamaan sitä, että te kuulutte tähän meidän joukkoomme.

– Samalla tämä ehkä signaloi Venäjän suuntaan sitä, että Nato-Suomi on tosiasia, eikä sille mahda mitään.

Sisäpoliittinen tilanne herättää Turkissa kysymyksiä

Aaltola kertoo, että Suomi sai hyvin kiinnostuneen ja hyvän vastaanoton Vilnassa.

Juuri Vilnan kokouksen alla tilanne Suomessa kuitenkin kuumeni sisäpoliittisesti. Perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran ympärille kasvoi kohu, kun ilmeni, että hän kirjoitteli 15 vuotta sitten rasistisesti puolueen entisen puheenjohtajan ja nykyisen eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon Scripta-blogiin.

Purra pyysi lopulta kommenttejaan anteeksi, kun presidentti Sauli Niinistö huomautti kuohunnasta ja Petteri Orpon (kok.) hallituksen epäselvältä vaikuttaneen linjan suuntaan. Orpo ja Purra pitivät tiedotustilaisuuden keskiviikkona aiheesta.

Lue lisää: Kesärannan tiedotustilaisuus – Olisiko hallitus voinut kaatua? Orpo: "Ei onneksi tarvinnut miettiä"

Aaltolan mukaan viimeisimmät uutiset hallituksen toiminnasta kantautuivat myös osaltaan Naton huippukokoukseen. Hän nostaa esiin Turkin.

– Esimerkiksi Turkissa asioita luetaan siitä näkökulmasta, että mitä ihmettä, nämä kaksi pohjoista, kulttuurisesti protestanttiseen suuntaukseen liitettyä maata suhtautuvat hyvin yliolkaisesti [ilmenneisiin asioihin], mikä nostaa siellä kysymysmerkkejä. Totta kai se on pieni tekijä, mutta siitä näkee sen, miten aikaisemmat sanomiset saattavat kostautua, monella tavoin, Aaltola kuvailee.

Turkista käsin Suomen hallituksen linjanhaku ja sisäpoliittinen tilanne voivat herättää kysymyksiä siitä, onko Natossa olemassa kaksi eri ”kerrosta”, Aaltola kuvailee. Strategisen kommunikaation kannalta sisäpoliittinen myllerrys on hänestä turhaa.

– Nyt kun Nato laajeni pohjolaan, niin mikä on Suomen ja Ruotsin suhde Turkkiin, ymmärrämmekö me heitä. Ulkoministerihän pyysi sitä anteeksi, ja se oli hyvä toimi – sillä Turkissa lasketaan sitä kynnystä Ruotsin Nato-jäsenyyden käsittelyn nopeuttamiselle, Aaltola sanoo ja jatkaa:

– Meidän ei kannata hirveästi, varsinkaan rasistiseen tyyliin, kommentoida Turkin asioita.

Lue lisää: The New York Times, BBC, The Guardian – näin Purra-kohusta uutisoidaan ulkomailla

Mikä oli Naton huippukokouksen anti Suomelle, entä Bidenin vierailun merkitys? Katso koko keskustelu: