Johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista pitää tilannetta psykologisesti herkkänä.
Turkki pyrkisi todennäköisesti vähentämään Yhdysvaltojen kritiikkiä itseään kohtaan, jos se ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden ennen Ruotsia. Samalla sille jäisi yhä mahdollisuus käyttää Ruotsia "lypsykorttina" eri asioita havitellessaan, sanoo vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista.
Alaranta on erikoistunut Turkkiin ja arvioi pyynnöstä Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvotteluasetelmia Nato-ratifiointeihin liittyvässä keskustelussa. Maiden virkamiesten on määrä kokoustaa Brysselissä Naton päämajassa ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Turkki katkaisi keskustelut Ruotsin kanssa tammikuussa.
Käsikirjoituksen asioiden etenemisestä on laatinut pieni piiri Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin ympärillä, Alaranta arvioi. Erdoganin sisäpiirin kovasta ytimestä kokouksessa on turkkilaismedian uutisoinnin perusteella Ibrahim Kalin presidentinhallinnosta, mutta kyse on virkamiestasoisesta kokouksesta.
Kokoontumisista päätettiin, kun Turkki, Ruotsi ja Suomi allekirjoittivat yhteisen paperin Turkin huolien taittamiseksi ja Nato-prosessin edistämiseksi viime kesänä Naton Madridin-huippukokouksessa.
Johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista ei usko, että torstain tapaaminen päättyisi suuriin julistuksiin.
– Ne ovat olleet aika matalan tason virkamiestapaamisia ja painavammat signaalit ovat tulleet poliittiselta tasolta, hän sanoo.