Turkin jarrutustoimet Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen nakertavat liittouman uskottavuutta. Huomenta Suomen sohvilla puitiin torstaista Biden-vierailua ja sitä edeltävää Naton huippukokousta tuoreiden Ruotsin jäsenyyttä koskevien tietojen valossa.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson pääsivät maanantaina yhteisymmärrykseen Ruotsin Nato-jäsenyyden edistämisestä juuri Naton Vilnan huippukokouksen alla. Erdogan vie jäsenyyden ratifioinnin Turkin parlamentin käsittelyyn, mutta sen aikataulusta ei ole vielä varmuutta.
Reutersin tietojen mukaan Unkari on ilmoittanut, ettei se aio estää Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Siitä, milloin Unkari aikoisi ratifioida Ruotsin jäsenyyden, ei ole tarkempaa tietoa.
Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnéll kertoo Huomenta Suomessa ilahtuneensa maanantain lopputuloksesta. Limnéll on toiminut ennen kansanedustajuuttaan pitkään turvallisuus- ja kansainvälisen politiikan parissa.
– Täytyy sanoa, että jos suupielet itsellä oli hyvin vahvasti ylöspäin, kun meidän jäsenyys vahvistui, niin kyllä eilen illalla oli aika lailla samat tunteet.
Limnéll huomauttaa, että asia on etenkin Naton uskottavuuden kannalta tärkeä – niin sanottu "tinkimispolitiikka" on kiristänyt jäsenmaiden välisiäkin suhteita. Samalla hän muistuttaa, että Ruotsin jäsenyyden panttaaminen Suomen ollessa jo jäsen, on haitannut yhteistyön kehittämistä eteenpäin.
Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne komppaa, että mikäli Ruotsi olisi jäänyt edelleen tyhjän päälle, olisi uskottavuus voinut rapautua.
Lue lisää: Turkki suostunut edistämään Ruotsin Nato-jäsenyyttä – Kristersson: "Hyvä päivä Ruotsille"
Joutuiko Ruotsi nöyrtymään?
Turkkia on hangannut pitkään Ruotsin suhtautuminen Turkin kannalta riittämättömästi terrorismin kitkemiseen, ja Ruotsissa onkin pääministeri Kristerssonin johdolla rukattu maan lainsäädäntöä.
Onko maa nöyrtynyt jo liikaakin? Limnéll muistuttaa, ettei Ruotsin jäsenyyden kannalta olla vielä maalissa.
– Kyllä se pitää ääneen selkeästi sanoa, että olen itse vahvasti kummeksunut sitä, että Turkilla ja Erdoganilla tuntuu olevan sellainen tinkimispolitiikka, jossa kauppatavarana on toisen valtion kansallinen turvallisuus. Tämä on mielestäni hyvin vakava asia.
– Ei ole hyvältä ulospäin näyttänyt.
Harjanteen mukaan Ruotsi ei ole lopulta mitenkään valtavasti joutunut nöyrtymään, mutta vetkuttelu ei ole näyttänyt hyvältä sotilasliiton kannalta.
– Ehkä meilläkin on hyvä olla hereillä siitä, että Nato on lopulta poliittinen liitto, missä jäsenmaiden intressit vaikuttavat siihen, miten se toimii, Harjanne toteaa.
Lue lisää: Niinistö kommentoi Ruotsin ja Turkin Nato-sopua, Erdoganin päätös saa kiitosta – "Nyt olemme yhden selkeän askeleen lähempänä"
Venäjän reaktiota odotellessa
Venäjältä kuultiin voimakkaita ukaaseja Suomen suuntaan, kun Nato-jäsenyys astui voimaan. Limnéll katsoo, että Ruotsin kohdalla samansuuntaista voidaan odottaa.
– Luomatta turhia uhkakuvia tai pelotteita, kyllähän nämä on niitä hetkiä, kun meidän – ei vain Suomen, vaan koko Naton – on syytä varautua erilaisiin vaikutusoperaatioihin, on ne sitten kyberhyökkäyksiä, erilaista propagandan levittämistä tai jotain muuta.
– En usko, että Venäjä tätä täysin sivusta katsoo, tämän itselleen merkittävän arvovaltatappion nielee, Limnéll toteaa ja muistuttaa, että Suomen Nato-jäsenyys ja Ruotsin jäsenyyden eteneminen ovat osa Venäjän hyökkäyssodan seurauksia.
Harjanne on samoilla linjoilla ja huomauttaa, että Kremlissä on hänen mukaansa osattu odottaa liittouman laajentumista. Hän pani erityisesti merkille Venäjän moittivan sävyiset viestit Turkin suuntaan.
Harjanne ei yllättyisi, jos Venäjä alkaisi suorittaa samoja toimenpiteitä Ruotsissa mitä Suomessakin, kuten sulkemaan maan konsulaattia.
Lue lisää: Presidentti Niinistö: Pietarin konsulaatin sulkeminen uusi päänavaus Venäjältä
Limnéll uskoo Moskovan ja Kremlin mielenkiinnon Vilnan huippukokouksessa koskevan ennemmin Ukrainaa ja maan toiveita päästä osaksi Natoa.
– Millaisen linjan Nato kaikkinensa ottaa Ukraina-suhteessaan, enkä puhu pelkästään siitä jäsenyystiestä, jota lähdetään varmaan jossain määrin miettimään eteenpäin, vaan se, miten vahvan ja ennen kaikkea yhtenäisen linjan Nato pystyy ottamaan Vilnassa Ukrainaa tukeakseen.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on aiemmissa julkituloissaan tuonut ilmi positiivista suhtautumistaan Ukrainan jäsenyyteen, Limnéll muistuttaa. Tärkeää tulee hänen mukaansa olemaan jäsenmaiden, myös Suomen, päätökset asian suhteen.
Bidenin vierailu viikon kruununa
Mitä Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin Suomen-vierailulta voi odottaa? Biden saapuu keskiviikkoiltana Suomeen ja tapaa torstaina ensin tasavallan presidentti Sauli Niinistön kaksin ja tämän jälkeen Niinistön isännöimässä huippukokouksessa Pohjoismaiden pääministerit.
Lue lisää: Joe Bidenin Suomen-vierailu koostetusti – tämä kaikki vierailupäivästä tiedetään nyt
– Suomi ja Pohjoismaat on geostrategisesti hirvittävän merkittävässä asemassa – mitä nämä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet vahvistaa –, meillä on teknologista osaamista, jolla on ihan oikeasti maailman mittakaavassa merkitystä, ja ihan luonnonvarojenkin kannalta – tämä on sellainen hotspot, tietyllä tavalla, jossa Yhdysvallat haluaa näkyä, Harjanne kuvailee.
– Juttua riittäisi varmaan viikon verran jauhettavaksi, mutta toivottavasti saavat hyvän kokouksen tiivistetysti torstaina pidettyä.
Limnéll odottaa myös Bidenin julkituloja Suomessa.
– Ennen kaikkea sitä, miten tästä mennään eteenpäin.
Katso koko keskustelu alla olevalta videolta:
10:09
MTV seuraa tiiviisti superviikon tapahtumia päivittyvissä artikkeleissaan, MTV Uutiset Livessä sekä tv:ssä.