Mika Aaltola Bidenin vierailusta: "Siinä on selittelemistä Venäjän kansalle"

Aaltola korostaa vierailun seremoniallisuutta ja poikkeavuutta esimerkiksi entisen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin vuoden 2018 tapaamisesta.

Lue lisää: Näin Bidenin tulo poikkeaa aiempien Yhdysvaltain presidenttien Suomen-vierailuista

Kuten todettua, Bidenin vierailun ytimessä on Suomen tuore Nato-jäsenyys. Se, että tapaaminen järjestetään juuri Helsingissä, on Aaltolan mukaan vahva viesti uudenlaisen yhteistyön alulle.

– Suomi pääsi Natoon omin avuin, omin käsin, ja sekin korostaa sitä, että olemme diplomaattisesti ja sotilaallisesti kyvykäs valtio, yksi Pohjois-Euroopan vahvimpia, ellei vahvin, kun katsotaan Suomen puolustusta.

– Meillä on paljon sellaista, mistä olemme ylpeitä, ja Yhdysvaltain presidentti tulee kuulemaan tätä viestiä.

Suomi "lumiaura" Ruotsille

Turkki ja Ruotsi pääsivät maanantaina sopuun länsinaapurimme junnanneen Nato-jäsenyysprosessin edistämisestä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan lupasi viedä Ruotsin jäsenyyden ratifioinnin maan parlamentin käsiteltäväksi, kuitenkin ilman lupauksia aikataulusta.

Samaan aikaan sotilasliittoon hakeneista Suomesta ja Ruotsista Suomi hyväksyttiin jäseneksi ensin. Aaltola kuvaileekin Suomen Nato-tien toimineen teitynlaisena ”lumiaurana” Ruotsin jäsenyyden etenemiselle, ja omalla tavallaan Helsingin huippukokouksessa jatketaan samaa työtä. 

Hän kuitenkin korostaa Ruotsin omien diplomaattien työtä jäsenyyden mahdollistamiseksi. Nyt Suomessa jännitetään, kuten Suomessakin viime talven ja kevään, että milloin jäsenyys toden teolla alkaa.

Aaltola huomauttaa, että vaikka Suomessa prosessia ajateltiin hitaana ja jännitteisenä, oli liittymisen aikataulu poikkeuksellinen.

– Mehän katsoimme sitä vähän kuin hidastettua elokuvaa, vaikka se oli maailman nopein liittyminen Natoon. Siitä huolimatta se tuntui meistä siltä, että kestää ja kestää ja jännittää.

Miten Venäjä vastaa?

Yksi Helsingin tapaamisen alla piilevistä aiheista on ollut Venäjän ja Putinin reaktio. Aaltola katsoo, että Venäjällä kokouksen merkittävyyttä pyritään häivyttämään.

– Se on Venäjälle kiusallinen asia – ainoa naapuri, jonka kanssa oli suhteellisen OK-suhteet, on nyt Naton jäsenmaa.

– Siinä on selittelemistä Venäjän kansalle, miten näin kävi. Ja tietysti se selitys on se, että jotenkin Nato ja Yhdysvallat manipuloivat prosessia, mutta me tiedämme hyvin, että näin se ei ollut. Venäjä, naapurimme, aloitti sodan naapurustossamme – se oli se kynnys, joka ylitti sen, että Suomi käytti tätä Nato-mahdollisuuttaan, ja se oli sangen järkevää ja Suomessa laajasti hyväksytty.

Aaltola kuitenkin korostaa, ettei Venäjällä katsota tilannetta nyt hyväksyvästi. Nato-status tekee Suomesta vahvemman, mitä Venäjä ei voi tulevaisuudessa jättää huomioimatta.

– Venäjä kuitenkin, loppujen lopuksi, neuvottelee mieluummin vahvojen kuin heikkojen kanssa. Heikkoja se hyväksikäyttää ja vahvoja se kunnioittaa.

Orpo, Purra ja hallituksen kriisi – mutta kiinnostaako Bidenia?

Alkuviikon sisäpoliittinen myllerrys ja perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran ympärille kasvanut kohu rasistisesta kirjoittelusta sävyttävät myös osaltaan Helsingin kokousta – onhan yksi kokouksessa Bidenin tapaavista pääministeri Petteri Orpo (kok.), joka juuri päivää ennen kokousta piti yhdessä Purran kanssa tiedotustilaisuuden hallituksen tilanteesta ja etenemisen mahdollisuuksista.

Aaltola korostaa, että ulkopoliittisesti suurempi vaikutus kansainväliseen yhteistyöhön on presidentillä.

– Onhan hyvä, että pääministeri on kärryillä asioista niin pitkälle kuin mahdollista, että ollaan samalla sivulla. Liiat lautaset tietysti aina monimutkaistavat – on hyvä, että on yksi veturi – mutta siis tietenkin hallituksen on hyvä olla tietoinen. Petteri Orpo, pääministeri, saa suorat suhteet Yhdysvaltoihin.

Bidenia Purran ja perussuomalaisten ympärillä käyty keskustelu tuskin tulee kiinnostamaan, Aaltola arvioi. Hänen mukaansa viimeisimmän kohun kansainvälisistä vaikutuksista liioittelun suhteen on jarruteltava.

– Toisaalta, monessa Euroopan maassa on samankaltaisia tilanteita. Demokratiat on kuitenkin aika vahvoja, ja oli sitten vaalien tulos mitä tahansa, sitä pitää kunnioittaa.

– Me olemme ehkä liikaakin varpaisillamme aina jokaisesta vaalista, joka tapahtuu Yhdysvalloissa tai Ranskassa, että miten tässä käy – meidänhän pitäisi odottaa vaaleja, koska se on demokratian juhlaa, ja jos valta siirtyy oppositiolle, sehän on vain osoitus demokratian kestävyydestä.

Lue myös: Aaltola: hallituksen "yliolkainen" suhtautuminen ja Purra-kohu voivat heijastua Ruotsin Nato-tiehen – "Aikaisemmat sanomiset saattavat kostautua"

Mikä oli Naton huippukokouksen anti Suomelle, entä Bidenin vierailun merkitys? Katso koko keskustelu:

12:35Mitä Bidenin vierailusta seuraa, entä vaikuttaako hallituksen tilanne yhteistyöhön? Mika Aaltola vastaa.