Joe Biden on Suomessa, mutta onko mitään konkreettista odotettavissa?
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin vierailu on merkittävä niin Yhdysvalloille kuin Suomelle, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola toteaa Huomenta Suomen haastattelussa. Vierailu on tietynlainen sinetti, hän katsoo.
– Joe Bidenille se on sulka hattuun – kuka tahansa Yhdysvaltojen presidentti olisi tullutkaan vierailulle uuteen Nato-maahan, vastaanotto olisi positiivinen. Ja samalla sitten tietenkin tavataan koko maaryhmän, Pohjoismaiden, valtionjohtoa, joten kaikilla tavoin tämä on hyvä Bidenille, Aalto sanoo ja huomauttaa myös uudelle kaudelle pyrkivän Bidenin tilanteesta ensi vuoden Yhdysvaltain presidentinvaalien alla.
Aaltolan mukaan suurvallan presidentin saapuminen vierailulle ja osoittama huomio ovat Suomelle muullakin tavoin merkittäviä.
– Se on alku, mutta tavallaan myös lähtölaukaus tuleville neuvotteluille. Suomi ja Yhdysvallathan neuvottelevat puolustusyhteistyösopimuksesta.
– Monia asioita on vielä kesken: esimerkiksi miten Suomi integroituu Naton rakenteisiin. Tietenkin Suomelle on erittäin tärkeitä ne suorat suhteen Washingtoniin, että siellä ymmärretään Suomen huolia asioiden suhteen.
MTV Uutiset seuraa historiallista päivää: Yhdysvaltain presidentin Bidenin vierailu Suomessa on alkanut
Biden tapaa ensin huippukokousta isännöivän presidentti Sauli Niinistön kahdenkeskisesti arviolta 40 minuutin mittaisessa keskustelussa, minkä jälkeen presidentit tapaavat Pohjoismaiden pääministerit laajemmassa kokouksessa. Niinistön ja Bidenin odotetaan pitävän yhteisen tiedotustilaisuuden noin kello 17.30.
Voiko Helsingin huippukokous kuitenkin johtaa pettymykseen, mikäli mitään konkreettista ei saada aikaan? Aaltola katsoo, että ei. Hänestä kokoukselta ei kannatakaan odottaa kovin suuria näkyviä tuloksia.
Aaltola korostaa vierailun seremoniallisuutta ja poikkeavuutta esimerkiksi entisen presidentin Donald Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin vuoden 2018 tapaamisesta.
Lue lisää: Näin Bidenin tulo poikkeaa aiempien Yhdysvaltain presidenttien Suomen-vierailuista
Kuten todettua, Bidenin vierailun ytimessä on Suomen tuore Nato-jäsenyys. Se, että tapaaminen järjestetään juuri Helsingissä, on Aaltolan mukaan vahva viesti uudenlaisen yhteistyön alulle.
– Suomi pääsi Natoon omin avuin, omin käsin, ja sekin korostaa sitä, että olemme diplomaattisesti ja sotilaallisesti kyvykäs valtio, yksi Pohjois-Euroopan vahvimpia, ellei vahvin, kun katsotaan Suomen puolustusta.
– Meillä on paljon sellaista, mistä olemme ylpeitä, ja Yhdysvaltain presidentti tulee kuulemaan tätä viestiä.
Suomi "lumiaura" Ruotsille
Turkki ja Ruotsi pääsivät maanantaina sopuun länsinaapurimme junnanneen Nato-jäsenyysprosessin edistämisestä. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan lupasi viedä Ruotsin jäsenyyden ratifioinnin maan parlamentin käsiteltäväksi, kuitenkin ilman lupauksia aikataulusta.
Samaan aikaan sotilasliittoon hakeneista Suomesta ja Ruotsista Suomi hyväksyttiin jäseneksi ensin. Aaltola kuvaileekin Suomen Nato-tien toimineen teitynlaisena ”lumiaurana” Ruotsin jäsenyyden etenemiselle, ja omalla tavallaan Helsingin huippukokouksessa jatketaan samaa työtä.
Hän kuitenkin korostaa Ruotsin omien diplomaattien työtä jäsenyyden mahdollistamiseksi. Nyt Suomessa jännitetään, kuten Suomessakin viime talven ja kevään, että milloin jäsenyys toden teolla alkaa.
Aaltola huomauttaa, että vaikka Suomessa prosessia ajateltiin hitaana ja jännitteisenä, oli liittymisen aikataulu poikkeuksellinen.
– Mehän katsoimme sitä vähän kuin hidastettua elokuvaa, vaikka se oli maailman nopein liittyminen Natoon. Siitä huolimatta se tuntui meistä siltä, että kestää ja kestää ja jännittää.
Miten Venäjä vastaa?
Yksi Helsingin tapaamisen alla piilevistä aiheista on ollut Venäjän ja Putinin reaktio. Aaltola katsoo, että Venäjällä kokouksen merkittävyyttä pyritään häivyttämään.
– Se on Venäjälle kiusallinen asia – ainoa naapuri, jonka kanssa oli suhteellisen OK-suhteet, on nyt Naton jäsenmaa.
– Siinä on selittelemistä Venäjän kansalle, miten näin kävi. Ja tietysti se selitys on se, että jotenkin Nato ja Yhdysvallat manipuloivat prosessia, mutta me tiedämme hyvin, että näin se ei ollut. Venäjä, naapurimme, aloitti sodan naapurustossamme – se oli se kynnys, joka ylitti sen, että Suomi käytti tätä Nato-mahdollisuuttaan, ja se oli sangen järkevää ja Suomessa laajasti hyväksytty.
Aaltola kuitenkin korostaa, ettei Venäjällä katsota tilannetta nyt hyväksyvästi. Nato-status tekee Suomesta vahvemman, mitä Venäjä ei voi tulevaisuudessa jättää huomioimatta.
– Venäjä kuitenkin, loppujen lopuksi, neuvottelee mieluummin vahvojen kuin heikkojen kanssa. Heikkoja se hyväksikäyttää ja vahvoja se kunnioittaa.
Orpo, Purra ja hallituksen kriisi – mutta kiinnostaako Bidenia?
Alkuviikon sisäpoliittinen myllerrys ja perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran ympärille kasvanut kohu rasistisesta kirjoittelusta sävyttävät myös osaltaan Helsingin kokousta – onhan yksi kokouksessa Bidenin tapaavista pääministeri Petteri Orpo (kok.), joka juuri päivää ennen kokousta piti yhdessä Purran kanssa tiedotustilaisuuden hallituksen tilanteesta ja etenemisen mahdollisuuksista.
Aaltola korostaa, että ulkopoliittisesti suurempi vaikutus kansainväliseen yhteistyöhön on presidentillä.
– Onhan hyvä, että pääministeri on kärryillä asioista niin pitkälle kuin mahdollista, että ollaan samalla sivulla. Liiat lautaset tietysti aina monimutkaistavat – on hyvä, että on yksi veturi – mutta siis tietenkin hallituksen on hyvä olla tietoinen. Petteri Orpo, pääministeri, saa suorat suhteet Yhdysvaltoihin.
Bidenia Purran ja perussuomalaisten ympärillä käyty keskustelu tuskin tulee kiinnostamaan, Aaltola arvioi. Hänen mukaansa viimeisimmän kohun kansainvälisistä vaikutuksista liioittelun suhteen on jarruteltava.
– Toisaalta, monessa Euroopan maassa on samankaltaisia tilanteita. Demokratiat on kuitenkin aika vahvoja, ja oli sitten vaalien tulos mitä tahansa, sitä pitää kunnioittaa.
– Me olemme ehkä liikaakin varpaisillamme aina jokaisesta vaalista, joka tapahtuu Yhdysvalloissa tai Ranskassa, että miten tässä käy – meidänhän pitäisi odottaa vaaleja, koska se on demokratian juhlaa, ja jos valta siirtyy oppositiolle, sehän on vain osoitus demokratian kestävyydestä.
Lue myös: Aaltola: hallituksen "yliolkainen" suhtautuminen ja Purra-kohu voivat heijastua Ruotsin Nato-tiehen – "Aikaisemmat sanomiset saattavat kostautua"
Mikä oli Naton huippukokouksen anti Suomelle, entä Bidenin vierailun merkitys? Katso koko keskustelu:
12:35