Eilen uutisoitiin kattavasta kiinalaistutkimuksesta, jonka mukaan A-veriryhmään kuuluvilla koronaviruksen oireet ovat muita voimakkaampia. Tampereen yliopiston professori Seppo Parkkilan mukaan tulos ei ollut yllätys, sillä veriryhmien on jo aiemmin tutkittu vaikuttavan sairauksien tarttumiseen ja taudin vakavuuteen.
– Tulos ei aivan valtava yllätys ollut, Parkkila toteaa.
– Näillä veriryhmä-antigeeneillä on todettu erilaisia assosiaatioita moniin muihin sairauksiin ja virustauteihin, esimerkiksi hepatiitti B:hen, West Nilen virukseen, norovirukseen, ja niin poispäin.
Kiinalaistutkimuksessa tutkittiin yli 2 100 koronaviruspotilaan taudinkuvaa. Parkkila muistuttaa, että kyseessä on vasta alustava tulos, jonka merkitys voi pienentyä jatkotutkimuksissa. Parkkila kuitenkin suhtautuu kiinalaistutkimukseen myönteisesti, sillä tutkimus oli laaja ja tulokset olivat hyvin yhteneviä.
– Voisiko sanoa näin, että tulosten perusteella tämä nolla-veriryhmä assosioituu parempaan ennusteeseen, kun taas A-veriryhmällä on suurempi alttius sairastua tähän tautiin, Parkkila kertoo.
Nolla-veriryhmällä tarkoitetaan O-veriryhmää. Maailmalla yleisin veriryhmä on O, mutta muiden Pohjoismaiden tapaan Suomessa yleisin veriryhmä on A. Pääveriryhmiä on neljä, mutta ne jaetaan kahdeksaan osaan: A+, A-, O-, O+, AB+, AB-, B- ja B+.
Veriryhmien erot perustuvat osin vasta-aineisiin
Veriryhmän vaikutus perustuu siihen, että eri veriryhmillä on veressään erilaisia määriä vasta-aineita ja proteiineja. Nämä veressä olevat aineet reagoivat eri tavoin erilaisiin bakteereihin ja viruksiin.