Eilen uutisoitiin kattavasta kiinalaistutkimuksesta, jonka mukaan A-veriryhmään kuuluvilla koronaviruksen oireet ovat muita voimakkaampia. Tampereen yliopiston professori Seppo Parkkilan mukaan tulos ei ollut yllätys, sillä veriryhmien on jo aiemmin tutkittu vaikuttavan sairauksien tarttumiseen ja taudin vakavuuteen.
– Tulos ei aivan valtava yllätys ollut, Parkkila toteaa.
– Näillä veriryhmä-antigeeneillä on todettu erilaisia assosiaatioita moniin muihin sairauksiin ja virustauteihin, esimerkiksi hepatiitti B:hen, West Nilen virukseen, norovirukseen, ja niin poispäin.
Kiinalaistutkimuksessa tutkittiin yli 2 100 koronaviruspotilaan taudinkuvaa. Parkkila muistuttaa, että kyseessä on vasta alustava tulos, jonka merkitys voi pienentyä jatkotutkimuksissa. Parkkila kuitenkin suhtautuu kiinalaistutkimukseen myönteisesti, sillä tutkimus oli laaja ja tulokset olivat hyvin yhteneviä.
– Voisiko sanoa näin, että tulosten perusteella tämä nolla-veriryhmä assosioituu parempaan ennusteeseen, kun taas A-veriryhmällä on suurempi alttius sairastua tähän tautiin, Parkkila kertoo.
Nolla-veriryhmällä tarkoitetaan O-veriryhmää. Maailmalla yleisin veriryhmä on O, mutta muiden Pohjoismaiden tapaan Suomessa yleisin veriryhmä on A. Pääveriryhmiä on neljä, mutta ne jaetaan kahdeksaan osaan: A+, A-, O-, O+, AB+, AB-, B- ja B+.
Veriryhmien erot perustuvat osin vasta-aineisiin
Veriryhmän vaikutus perustuu siihen, että eri veriryhmillä on veressään erilaisia määriä vasta-aineita ja proteiineja. Nämä veressä olevat aineet reagoivat eri tavoin erilaisiin bakteereihin ja viruksiin.
– Aikaisemmin on osoitettu, että tämä nolla-veriryhmä voisi myöskin suojata tältä aikaisemmalta SARS 1-koronavirusinfektiolta, Parkkila sanoo.
2000-luvun alussa riehuneen SARS-epidemian aiheutti myös koronavirus. Nyt vuoden vaihteessa leviämään lähtenyt SARS-CoV-2-virus on uudenlainen muoto koronaviruksesta.
O-veriryhmän tiedetään myös suojaavan esimerkiksi malarialta muita veriryhmiä tehokkaamin.
Toisaalta myös tiedetään, että tietyt veriryhmät myös altistavat toisia enemmän esimerkiksi syövälle tai muistisairauksille.
Veriryhmä ei määritä koko taudinkuvaa
Veriryhmien osuus taudinkuvassa täytyy kuitenkin osata suhteuttaa kokonaistilanteeseen.
– Tämä tulos ei ole mikään absoluuttinen tulos, että jos sinulla on joku tietty veriryhmä, niin olet suojassa, tai toisessa veriryhmässä varmasti saa vaikean taudin, Parkkila sanoo.
– Tämä tulos täytyy ymmärtää yhtenä pienenä selityksenä.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on siis pystytty osoittamaan, että veriryhmällä todella on merkitystä taudinkuvalle monissa sairauksissa. Parkkilan mukaan jatkotutkimuksella saadaan tietää, kuinka suuri merkitys sillä on uuden koronaviruken taudinkuvassa.