Geenit voivat kertoa, keille koronavirus on riski – Suomessa aloitetaan tutkimus, jolla halutaan selvittää vakavan taudin ja geenien yhteyttä

Sen avulla pyritään selvittämään koronavirusinfektion yksilöllistä etenemistä eri ihmisillä. 

Emme ole suinkaan koronaviruksen edessä tasavertaisia. Meillä jokaisella on erilainen perimä, sairauksia, lääkityksiä ja riskitekijöitä. Lisäksi elintavat vaikuttavat voimakkaasti riskiin sairastua. Geenitutkijoille ne avaavat erilaisia polkuja koronaviruksen saloihin. 

– Suojaavia eristys- ja rajoitustoimia voidaan kohdistaa tarkemmin eri ryhmiin, jos opimme tunnistamaan ketkä ovat milläkin tavalla alttiita sairastumaan ja saamaan komplikaatioita sekä vakavan taudin. Tiedon karttuessa ymmärretään myös, mitkä ryhmät kannattaa rokottaa ensimmäisenä. Lisäksi koronavirukseen liittyvien geenien löytymisestä olisi iso apu lääkehitykselle, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Markus Perola kertoo. 

Suomessa alkanut COVIDprog on THL:n johtama kansallinen tutkimus. 

Veriryhmän vaikutus ei ole vielä varmaa 

Tehdyissä tutkimuksissa on annettu viitteitä siitä, että veriryhmä vaikuttaisi koronavirusinfektion vakavuuteen. Geenitutkijaa se ei vielä vakuuta. 

– Veriryhmä-asia on saanut mielestäni paljon ansaitsematonta huomiota. Itse en arvioijana tätä purematta nielisi. Alkuperäisessä kiinalaisten tutkimuksessa eri ryhmien välillä on eroa muutama prosentti, vaikka se olisi totta niin kliininen merkitys ja sovellettavuus on todennäköisesti vähäinen, Perola pohtii. 

On myös esitetty, että miehet olisivat isommassa riskissä saada vakava tautimuoto.

Isossa-Britanniassa on saatu viitteitä, että kaksosilla ja tummaihoisilla olisi suurempi riski kuolla koronavirusinfektioon kuin muilla. Perola toteaa, että tällaisiin oletuksiin voi liittyä paljonkin sekoittavia asioita, joita ei voida täysin kontrolloida. 

– Esimerkiksi ammatti, asuinalueet ja –olosuhteet tai erot käyttäytymisessä eri ihmisryhmien välillä vaikuttavat voimakkaasti tuloksiin. Geenianalyysit ovat siitä näppäriä, että mikäli etnisiin ryhmiin liittyviä yksilöllisiä eroja oikeasti on, se on helppo kontrolloida genomidatan avulla. Ja lisää tietoa saadaan perimäanalyyseillä, Perola avaa geenitutkimuksen vahvuuksia. 

Perola toivoo, että perimäanalyyseihin on saatu kerättyä riittävästi tietoa syksyyn mennessä, jotta siitä voidaan vetää johtopäätöksiä.

Tutkimukseen haetaan vakavan hengitystieinfektion vuoksi sairaalahoitoon joutuvia henkilöitä, joilla epäillään COVID-19 infektiota. Tutkimuksessa mukana olevilta otetaan muutamia verinäytteitä, joista tutkitaan muun muassa genetiikkaa ja COVID-19 vasta-aineita sekä erilaisia aineenvaihdunnallisia tekijöitä.