Mainos

40 prosenttia nuorista on törmännyt verkossa kiusaamiseen tai vihapuheeseen – "Nuorille vihapuhe ja kiusaaminen osittain sama asia"

7:16

Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia nuorista on törmännyt verkossa kiusaamiseen tai vihapuheeseen viime aikoina. Runsas 10 prosenttia kertoo joutuneensa kiusatuksi netissä.

Asia käy ilmi Tampereen yliopistossa tehdystä EU Kids Online-tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset nuoret ovat sangen suvaitsevaisia eivätkä he näe oikeutusta nettiväkivallalle tai -öykkäröinnille.

Noin 10 prosenttia vastaajista kertoo itse lähettäneensä negatiivisia kommentteja, viestejä tai sisältöä netissä. Ulkonäön arvosteluun tai negatiivisiin kommentteihin vastaajat törmäävät erilaisilla alustoilla tai kommunikaatiosovelluksilla.

Tyypillinen toimintapa negatiivisen sisällön tai kiusaamisen kohdalla on asian poissulkeminen. Noin 90 prosenttia vastaajista tuntee olonsa pääsääntöisesti turvalliseksi netissä.

Nuoret selkeästi vihapuhetta vastaan

Tutkmisuraportin julkaisupäivänä Tampereen yliopiston mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen kommentoi, että tutkimuksessa tuloksissa yllätti nuorten selkeä ääni verkon vihapuheen loppumisen puolesta.

Toisena yllätyksenä Kotilainen mainitsee, että nuoret eivät innostu erityisesti poliittisesta kansalaisvaikuttamisesta verkossa, kuten osallistumalla kampanjoihin tai adresseihin.

– Meidän tulkinta tutkijoina on, että kansalaiskasvatusta ja poliittista osallistumista edistävien tahojen pitäisi ottaa nuorten mielipide huomioon siinä, miten nuoria lähestytään verkossa. Eli ei pelkästään mennä verkkoon, vaan mietitään asiaa tarkemmin nuorten kanssa, Kotilainen sanoo.

”Nuorille vihapuhe ja kiusaaminen osittain sama asia”

Kotilainen kertoo, että vihapuhe käsitteenä venyy nuorten näkemyksissä. Kotilainen arvelee, että nuoret hahmottavat osittain vihapuheen ja kiusaamisen samaksi asiaksi.

Kysyttäessä vihapuheesta nuoret vastaavat sellaisin sanamuodoin, jotka sisältyvät esimerkiksi kunnianloukkaukseen tai miten viranomaiset määrittelevät vihapuheen etnisiä ryhmiä vastaan.

– Laajemmassa näkökulmassa tutkimuksessa kävi ilmi esimerkiksi vihamielinen suhtautuminen ja kommentointi suhteessa seksuaaliseen suuntautumiseen tai yleensä perusoikeudellisiin asioihin, Kotilainen kertoo.

Verkossa vihapuhetta pääasiassa aikuisilta

Tutkimusprojektin julkaisutilaisuudessa puhunut Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen sanoo, että vihapuhe tarkoittaa sellaista ilmaisumuotoa, jolla lietsotaan vihaa jotakin vähemmistöryhmää kohtaan.

– Verkossa vihapuhetta harjoittavat pääasiassa aikuiset, 35-45 -vuotiaat. Verrattuna aikuisiin, eivät nuoret ole sillä tavalla aktiivisia pilkkaamaan toisiaan, Taponen korostaa.

Vaikka viranomaiset ovat kasvattaneet näkyvyyttään verkossa, Taposen mukaan ketään ei varsinaisesti valvota vaan poliisi pyrkii osallistumaan keskusteluun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Emme me siellä ketään kyttää, vaan pyrimme huomioimaan uudet alustat ja olemaan niissä läsnä. Usein aikuista tarvitaan niillä areenoilla, joilla nuoret liikkuvat, Taponen korostaa.

Taponen toteaa, että jos verkossa viharikoksen tunnusmerkistö kuitenkin täyttyy, huonoon käytökseen puututaan normaalein lainsäädännöllisin keinoin.

– Sitä ennen pyrimme jollain tavalla saamaan vauhteja alas, jos oikein lähtee laukalle, Taponen kuvailee.

Kiusaaminen kaksinkertaistunut

EU Kids Online -tutkimus on viimeksi tehty 2010. Tuolloin vihapuhetta ei käsitelty tutkimuksessa vaan keskityttiin muun muassa kiusaamiseen. Tuolloin viisi prosenttia vastaajista kertoi tulleensa kiusatuksi. Kotilainen kertoo, että nyt määrä on tuplaantunut ja arvelee sen johtuvan nuorten jatkuvasta verkkokommunikoinnista esimerkiksi älypuhelimilla.

– Nykyteknologia ja hyvät verkkoyhteydet mahdollistavat altistumisen kiusaamiselle, jos verkossa ollaan nukkumista lukuun ottamatta koko ajan, Kotilainen huomioi.

Suomalaisnuorilla hyvät medianlukutaidot

Vaikka eurooppalaiset vertailevat tutkimustulokset julkaistaan vasta myöhemmin, niin vuoden 2010 perusteella Kotilainen arvelee, että suomalaisten kriittiset medialukutaidot ovat paremmat kansainvälisesti verrattuna.

Oodin elokuvateatteri Kino Reginassa pidetyssä tilaisuudessa oli läsnä lukuisia päättäjiä sekä asiantuntijoita. Käydyn keskustelun perusteella Taponen ja Kotilainen kertovat yhden näkökulman korostuneen keskusteluissa.

Molemmat korostavat kriittistä medialukutaitoa.

– Vanhempien pitäisi opetella sitä enemmän, kuin lasten. Onko hyvä vai huono asia, että vanhemmat eivät ole kauhean kiinnostuneita siitä mitä nuoret verkossa tekevät. Sillä jos vanhemmat opettavat omia mahdollisesti melkoisen yhteiskuntakriittisiä taitoja tai tiettyjä asenteita, niin se voi vain heikentää tilannetta.

– Mutta uskon, että nuoriso käyttäytyy koko ajan paremmin, joka näkyy rikos- ja kiusaamistilastoissa sekä päihteiden käytössä, Taponen kertoo.

– Aikuisten mediakasvatus oli yksi esiin nousseista teemoista ja siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota jatkossa. Juuri aikuiset levittävät vihapuhetta verkossa ja siihen pitäisi puuttua, Kotilainen lisää.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja