200 000 asuntoa ei kelpaa kenellekään

Muuttoliikkeen myötä yhä suurempi osuus asuntokannasta on viime vuosina poistunut asuinkäytöstä. Vuoden 1998 lopussa koko maan asuntokannasta yli seitsemän prosenttia oli tyhjillään. Lähes 200 000 asuntoa ei sijaintinsa tai muun seikan takia näytä kelpaavan kenellekään samaan aikaan, kun kasvukeskuksissa on nopeasti paheneva asuntopula. Tilastokeskuksen mukaan eräissä muuttotappiokunnissa peräti viidesosa asunnoista oli vuoden 1998 lopussa tyhjillään.

Muuttaminen näyttää lisäävän paineita ennen kaikkea vuokra-asuntojen suuntaan, sillä noin 60 prosenttia muuttajista muuttaa ainakin alkuvaiheessa vuokralle. Myös talouden lama lisäsi vuokra-asumisen suosiota ja samaan suuntaan vaikuttaa työmarkkinoiden ripeä muutos kohti ei-tyypillisiä työsuhteita.

Muuttajista yli puolet muuttaa kerrostaloon, kun koko väestöstä vain noin kolmasosa asuu kerrostaloissa. Muuttajien asumisväljyys sen sijaan näyttää säilyvän väestön keskimääräisellä tasolla.

Muuttaminen ja asuntojen jääminen tyhjilleen merkitsee sitä, että asuntojen määrällinenkin tarve jatkuvasti kasvaa suurten ikäluokkien ikääntymisestä huolimatta. Myös asuntojen laadun ja asuinympäristön suhteen 1990-luvun muuttajat ovat selvästi vaativampia kuin aikaisemmin. Muuttajatkin kysyvät perustasosta erottuvia asuntoja. Lisäksi mm. kotitalouksien rakenteelliset muutokset merkitsevät sitä, että asuntojen tarve muodostuu entistä yksilöllisemmäksi, mikä näkyy mm. pienempien asuntojen kysynnän kasvuna. Yksin asuminen yleistyy nopeasti etenkin suurissa kaupungeissa.

Lue myös:

    Uusimmat