Mainos

1x2 eli oikeuslaitos ja hiihtodoping

Hiihtodopingia puidaan nyt kolmannen kerran oikeudessa. Ensimmäisellä kerralla oikeuslaitos tuomitsi siitä kertoneet STT:n toimittajat, toisella kerralla raapaistiin pintaa ja Kari-Pekka Kyrö sai sakkoja dopingaineiden maahantuonnista. Nyt kolmannella kerralla päästään lähelle totuutta. Ei ehkä aivan perille saakka, mutta sinne päin.

Veikkaustermein hiihdon dopingjutun oikeuskäsittelyjä voi kuvata näin: ensimmäisellä kerralla oikeuslaitos päätyi ykköseen, toisella ristiin ja nyt näyttää vahvasti kakkoselta.

Peruskysymys itse oikeudekäynnissä on se yrittikö muutama hiihtoliiton sisäpiiriin kuulunut (Jari Piirainen, Antti Leppävuori ja Pekka Vähäsöyrinki) ja yksi hiihtäjä (Jari Räsänen) rahastaa oikeuslaitoksen avulla STT:n uutisoinnista. Syyttäjä sanoo, että miehet tiesivät laajasta dopingin käytöstä, mutta silti tekivät rikosilmoituksen vuonna 1998 julkaistusta STT:n jutusta. Syytetyt kiistävät tienneensä mitään dopinginkäytöstä.

Vuoden 2001 Lahden MM-käryjen jälkeen poliisi yritti selvittää juttua, mutta eteenpäin ei päästy. Päähenkilöt vaikenivat, eikä poliisissakaan juttuun paneuduttu huumerikostutkinnan tarmolla - tai ainakaan resursseilla. Tuolloin oli selvää, ettei hiihdon dopinghistoria aukene, jollei joku sisäpiiriläisistä puhu.

2008 se tapahtui, kun entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö avautui tiedotusvälineille ja myös poliisille.

Tuohon Kyrön kuulustelulausumaan ei ole enää paljoa lisättävää. Kyrön puheet, Mika Myllylän EPO-myöntö, hiihtolääkäreiden kertomukset sekä lisäksi mieshiihtäjien poikkeuksellinen menestys paljastavat jo olennaisen maastohiihdon dopinginkäytöstä 90-luvulla.

Kari-Pekka Kyröä on kuitenkin syytä kiittää siitä, että hänellä on ollut rohkeutta kertoa asioista. Ei tuoreeltaan, mutta lopulta kuitenkin. Tämän kolmannen tutkinnan ansio onkin nimenomaan tämän kertomisessa. Siihen ei tarvita käräjäoikeuden langettavaa päätöstä, vaan keskusrikospoliisin nelituhatsivuinen esitutkintapöytäkirja kertoo asioista riittävästi. Perusteellisuudesta näkee, että juttua tutkinutta krp:n Jyväskylän osastoakin on harmittanut, ettei Lahden jälkeinen tutkinta johtanut perille.

Mutta tuomitaanko syytetyt? Onko sillä edes loppujen lopuksi väliä? Käräjäoikeus ratkoo tätä, mutta yleisöä - tai ainakin hiihtokisoja televisiosta katsoneita - kiinnostaa se millaisilla keinoilla Suomen hiihto 90-luvulla menestyi.

Esitutkinnasta saatu kokonaiskuva Suomen hiihtomenestyksen taustoista ei käräjäoikeuden ratkaisun - oli se mikä tahansa - myötä muutu.

Hiihtodoping-juttua puidaan käräjäoikeudessa 9. kesäkuuta saakka 2-5 päivää joka viikko. Kyröä kuullaan salissa näillä näkymin 12. ja 13. toukokuuta.

Aiemmat blogikirjoitukset hiihtodopingista:

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.