"Pelottelulla ja kaaoksella ruokitaan nuorten intoa opiskella, eikä sillä, että he haluaisivat oikeasti tutkia asioita." Yhdeksännen luokan kynnyksellä turkulaisen Sara Hännisen mielenterveysongelmat pahenivat entisestään. Nyt, 18-vuotiaana, hänen viestinsä MTV Uutisten haastattelussa on se, että nuoria pitää auttaa ja se pitää tehdä ennen kuin perheet rikkoutuvat.
– Olen aina halunnut tehdä kaiken 110-prosenttisesti. Pelkäsin ajatusta, että päättötodistukseeni eksyisi joku muu numero kuin kymppi. Se johti siihen, että jo valmiiksi ollut masennus ja ahdistus paheni tosi paljon. Mulla ei ollut terveitä keinoja käsitellä sitä. Sorruin itsetuhoisuuteen ja aloin rajoittamaan syömisiäni ja siitä kehkeytyi anoreksia, kertoo lukiossa opiskeleva Hänninen.
Hoitoa ei saanut resurssipulan takia
Hännisen äiti sai sovittua hoitoneuvottelun kuukauden päähän.
– Äiti vei minut päivystykseen, josta minut vietiin suljetulle osastolle. Viidentenä päivänä lääkäri sanoi minulle, että tilanne on äärimmäisen vakava, mutta he eivät voi hoitaa enempää, koska resursseja ei ole.
Hänninen rukoili apua.
– Lääkäri sitten ehdotti avohuollon sijoitusta lastensuojelun yksikköön.
Tilanne paheni entisestään.
– Kommunikaatio perheen, sijoituspaikan ja palveluiden välillä ei toiminut millään tavalla. Uudessa ympäristössä käyttäytymisestäni ei tiedetty mitään, joten he ajattelivat, että ruokatottumukseni ovat jo valmiiksi vinksallaan ja sitten kun en päässyt hirveästi näkemään perhettäni, niin tilanne pääsi kehkeytymään tosi paljon pahemmaksi.