Ihannoimme nuorten itseohjautuvuutta ja lopulta olemme tilanteessa, jossa turvattomat nuoret turvautuvat itsetuhoisuuteen. Professori Riittakerttu Kaltiala on havainnut tämän ja paljon muuta, mikä selittää tämän päivän nuorten ongelmallista suhdetta itseensä ja yhteiskuntaan.
Nuorten oireilu on kansallinen huolenaihe, joka konkretisoituu viimesijaisessa hoidossa eli nuorisopsykiatrian vuodeosastolla. Sinne päätyvät etenkin akuutissa kuolemanvaarassa olevat nuoret. Osastolla on tänäänkin liikaa nuoria, eikä vaaratilanteilta ole vältytty.
Mutta miksi nuoret oireilevat juuri nyt näin paljon?
MTV Uutiset haastatteli aiheesta Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professoria Riittakerttu Kaltialaa.
– Nuorten mielenterveystilanne on kehittynyt koko ajan siihen suuntaan, että yhä isompi määrä nuorista tarvitsee apua. Kaikki palvelut ovat kuormittuneita, jopa ylikuormittuneita, ja kapasiteettia ei tahdo löytyä kaikille palveluun ohjautuville, kiteyttää Kaltiala, joka toimii myös Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkärinä.
"Yli puolet osastohoidossa olevista nuorista ovat sellaisia, jotka ovat vaarassa tehdä itsemurhan"
Pääasiallisesti hoito on avohoitoa. Aina se ei riitä. Silloin nuori päätyy ympärivuorokautiseen valvontaan eli laitoshoitoon.
– Jos joutuu osastolle, tilanne on paha. Yli puolet osastohoidossa olevista nuorista ovat sellaisia, jotka ovat vaarassa tehdä itsemurhan. Lisäksi on psykoosipotilaat ja henkeä uhkaavat anoreksiapotilaat.
Taysissa sekä lasten- että nuorisopsykiatrian osastot ovat jo pitkään kärsineet ylipaikoituksesta eli nuoria on osastoilla enemmän kuin sinne saisi ottaa. Eikä Pirkanmaa yksin tässä jamassa ole, kertoo Kaltiala.
– Erittäin monissa sairaanhoitopiirissä tilanne on se, että nuorisopsykiatriset lähetteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Resursseja ei ole lisätty samassa suhteessa. Eli ei voida antaa niin tiivistä hoitoa kuin pitäisi ja täten nuori luisuu viimesijaiseen hoitoon eli laitospaikalle.
"Nuoren on aikuista vaikeampi nähdä, että huominen päivä voi olla parempi"
Osastolla hoidetaan muun muassa tuhoisen käytöksen taustalla olevaa masennustilaa ja etsitään nuoren kanssa vaihtoehtoja itsemurhalle.
Kaltiala kertoo, että itsetuhoinen käytös on entistä yleisempää. Miksi?
– Nuori elää hetkessä. Hetkessä epätoivokin on isompi. Nuoren on aikuista vaikeampi nähdä, että huominen päivä voi olla parempi.
Nuorten aikuisten lääkeyliannostukset ja myrkytykset kasvussa
Itsetuhoinen käytös näkyy myös luvuissa. MTV Uutiset selvitti myrkytysmääriä ja selvisi, että kun vuonna 2018 päihteiden takia nuorten aikuisten tie Acutan päivystykseen vei noin 250 kohdalla, niin viime vuonna luku oli noin 380.
Lisäksi lääkeyliannostusten osalta on selkeää kasvua. Vuonna 2021 Acutassa hoidettiin 654 lääkemyrkytystä ja edellisenä vuonna 566 tapausta. Kasvua on siis kuusitoista prosenttia.
Pelkästään mielenterveyssyistä kirjattujen käyntien määrä kasvoi myös ollen viime vuonna noin 2800 käyntiä. Edellisinä vuosina käynnit jäivät 2500 tasolle.
– Itsestä välittäminen on heikentynyt. Se kertoo nuorten turvattomuudesta, Kaltiala toteaa.
1:13
"Peräti 7.-luokkalaiset ovat niin ahdistuneita ja stressaantuneita opinnoista, että päätyvät osastohoitoon"
Mutta miksi nuoret oireilevat näin paljon? Yksi syy on tietoisuuden kasvu. Nuorilta on poistunut mielenterveysongelmiin liittyvä leimaantumisen pelko. Mutta se on syistä vain yksi.
– Lisäksi nuoret ovat kuormittuneita ja paineissa. Esiintyy tosi paljon sellaista pelkoa, että he ovat tehneet vääriä valintoja. Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksilla on nykyään uudistuksen jälkeen niin iso painoarvo jatko-opintoja ajatellen. Tämä selvästi näkyy psykiatrialla.
– Lukioon menevät eivät monet tiedä vielä, mitä haluavat, mutta stressaavat, ovatko valinneet vääriä oppiaineita. Murehtivat, että pitäisi tehdä paljon matematiikkaa, vaikka nauttisivat jostain ihan muusta oppimisesta.
– Meillä on myös paljon ammattikoululaisia asiakkaina, jotka eivät pysty niin suureen määrään itsenäistä työskentelyä kuin mihin edellytään. Ammattiopistoissa kontaktiopetusta on vähennetty ja nuoret putoavat kerta kaikkiaan. Se on ihan vihoviimeinen asia, kun putoaa toisen asteen koulutuksesta.
Paineet alkavat varhain.
– Jo peräti 7.-luokkalaiset ovat niin ahdistuneita ja stressaantuneita opinnoista, että päätyvät osastohoitoon.
"Nuoret ovat saaneet liikaa vapauksia"
Mikä sitten johtaa mihinkin? Mitä muuta tämän oireilun taustalla on?
Kaltiala on pohtinut aihetta paljon. Hän näkee, että nykynuoriso elää liian vapaassa todellisuudessa.
– Nuoret ovat saaneet liikaa vapauksia. Kouluissa on liian vähän rakenteita. Itsenäisen opiskelun vaatimukset ovat niin suuret, että nuoret eivät pysty suoriutumaan ja se näkyy oireiluna. Tarvittaisiin enemmän ohjausta ja sääntöjä.
Siis liikaa vastuuta, liian varhain.
"Jos et tavoittele suurta unelmaa, et ole mitään"
Toinen keskeinen murheenkryyni on sosiaalinen media.
– Nuoret ovat alttiita vaikutuksille ja alemmuuden tunteelle sekä ulkopuolisuuden tunteelle. Sosiaalisesta mediasta nuorille tulee sellainen viesti, että ”voit olla mitä tahansa ja mitä tahansa ihmeellistä ja voit saavuttaa mitä tahansa unelmia”. Se aiheuttaa sitä, että jos tekee tavallisia asioita, ei ole mitään. Nuorille tulee tunne, että jos et tavoittele suurta unelmaa, et ole mitään.
– Tämä on kulttuurillinen ohjelma, jota sosiaalinen media vahvistaa. Lisäksi nuoret seuraavat somea liikaa ja nukkuvat täten liian vähän.
Eikö nuori saa olla Suomessa sitä, mitä hän on?
– Nuori ei saa olla tavallinen. Pitää olla jotain hienompaa ja ylenpalttisempaa. Jos hankkii tavallisen ammatin ja menestyy siinä, niin se on tylsää ja huonoa. Liikaa unelmapuhetta on nyt valloilla. Tässä asiassa pitäisi tehdä käännös.
"Ihannoimme nuorten itseohjautuvuutta"
Ja vielä siitä turvallisuudentunteesta. Mikä tässä ajassa lisää turvattomuutta?
– Nuorten tunnesääntely on heikentynyt. Se lisää itsemurhakäyttäytymistä. Tämä liittyy laajemmin siihen, että nuoret tarvitsisivat enemmän aikuisten ohjausta. Me olemme menneet liikaa siihen, että ihannoimme nuorten itseohjautuvuutta. Oikeasti nuori kuitenkin tarvitsee turvallisia aikuisia. Nyt nuorisossa tuulee liikaa joka suunnalta. Täten nuorten identiteetin rakentaminen vaikeutuu. He ovat epävarmoja itsestään ja eivät pysty päättämään, keitä he ovat.
"Kun pitäisi vierivalvoa useampaa kuin mihin on henkilöstöä, syntyy vaaratilanteita"
TAYS:ssa siis kamppaillaan ylipaikoituksesta. Laitoshoitoon on tulossa enemmän nuoria kuin sinne saisi ottaa. Osa nuorista nukkuu patjoilla lattialla. Aluehallintovirasto on saanut runsaasti ongelmiin liittyviä ilmoituksia asiaan liittyen – eikä pelkästään nuoriso- vaan myös lastenpsykiatriasta.
Aluehallintovirastoa kiinnostaa eritoten se, miten tilanne vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Laissa nimittäin vaaditaan, että hoidon täytyy olla potilasturvallista.
Kuinka on, onko tilanne johtanut vaaratilanteisiin?
– Kyllä jatkuva ylipaikkatilanne on riski potilasturvallisuudelle. Nuorisopsykiatrisilla potilailla esiintyy itsetuhoista käytöstä myös osasto-olosuhteissa, ja kun pitäisi vierivalvoa useampaa kuin mihin on henkilöstöä, syntyy vaaratilanteita. Lisäksi tilan ahtaus aiheuttaa stressiä ja se lisää oirekäyttäytymistä.
"Lähetemäärät kasvaneet 40 prosenttia 2015 alkaen"
Kymmenen vuotta tilanne oli tyystin toisin. Akuuttipaikkojen määrä näytti riittävältä, jopa välillä vähän hiljaista oli. Muutos tapahtui viime vuosikymmenen puolivälin paikkeilla.
– Tosiasia on se, että koska lähetemäärät ovat kasvaneet 40 prosenttia 2015 alkaen, niin resurssi ei nyt riitä. Sairaanhoitopiiri on lisännyt useampaan kertaan avohoidon resurssia ja aina vaan tulee lisää lähetteitä.
"Määräaikaisiin sijaisuuksiin on jo pitkän aikaan ollut vaikea saada tekijöitä"
– Sairaansijoja pitäisi olla enemmän. Tosin tällä hetkellä ei ole vielä tilojakaan. Lisäksi tarvittaisiin kokonainen osastollinen henkilökuntaa eli ei mikään helppo tehtävä. Määräaikaisiin sijaisuuksiin on jo pitkän aikaan ollut vaikea saada tekijöitä.
"Liian moni putoaa koulusta"
Eikä tätä asiaa saada hoitoon pelkästään panostamalla mielenterveyspalveluihin. Järjestelmässä on valuvikoja laajemminkin.
– Liian moni putoaa koulusta pois. Koulumaailmassa olisi tärkeää, että kukaan ei putoa koulusta. Oppimisvaikeudet pitäisi todeta varhaisessa vaiheessa. Kun oppimisvaikeudet saa vallan, turhautuu, masentuu, häiriköi. Toinen iso asia on koulukiusaaminen – kukaan ei saisi jäädä ulkopuoliseksi.
Lisäksi Kaltiala kaipaa oppilashuollon palveluihin enemmän yksilöllistä tukea.
– Varhaisemmassa vaiheessa voitaisiin tehdä enemmän. Tämä koskee myös kuormittuneita perheitä.