Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä on erikoinen maan tapa, joka estää sijoitettuja lapsia saamasta lakisääteisiä mielenterveyspalvelujaan ja päihdekuntoutusta. Asiasta MTV Uutisille kertoo Hyvinvointialueyhtiö Hyvil.
Asiantuntijan mukaan terveydenhuolto itse pyytää lapsia sijoitettavaksi ja täten vähennetään psykiatrian liiallista kuormitusta. Hyvilissä toimintaa pidetään sekä oikeudellisesti että lapsen edun näkökulmasta arveluttavana.
– Maan tapa on se, että sairas lapsi sijoitetaan lastensuojelun laitoshuoltoon sillä perusteella, että hän on sairas, niin hän sitten jää tai hänet jätetään hyvin helposti psykiatrisen hoidon ulkopuolelle. Se kuntakentältä tullut tieto, että on erittäin vaikeaa jopa mahdotonta saada sijoitetuille lapsille mielenterveyshoitoa, on erittäin huolestuttavaa, kertoo Hyvinvointialueyhtiö Hyvil oy:n erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
Painetta psykiatrisessa hoidossa voidaan purkaa sijaishuoltoon
Miksi näin toimitaan?
– Näin on toimittu 20 vuotta. Siitä on tullut sellainen hoitokäytäntö. Tavallaan sitä painetta psykiatrisessa hoidossa voidaan purkaa sijaishuoltoon.
– Ymmärrän sen, että erikoissairaanhoidossakin on pulaa resursseista, mutta se ei voi olla ratkaisu tähän asiaan, että lapsia jätetään hoitamatta.
– Palvelujärjestelmässä tarvittaisiin isoja korjausliikkeitä, jotta tämä asia korjaantuisi.
"Suuri todennäköisyys, että lapsen tilanne huononee"
Asiantuntija huomauttaa, että lasten tarpeiden sivuuttaminen näkyy niin, että sijaishuollossa heidän pahoinvointinsa saattaa lisääntyä entisestään.
– Ei ole minkäänlaista tutkimustietoa tai varmuutta siitä, että sijaishuolto oikeasti helpottaisi masennusta, ahdistuneisuutta, uhmakkuutta tai käytöshäiriöitä. Eli vähän riskillä lapsi sijoitetaan ja monta kertaa nämä sijoitukset tapahtuvat terveydenhuollon pyynnöstä sillä perusteella, että sanotaan, että meillä ei ole täällä hoitopaikkoja.
– Tilanne sijaishuollossa voi olla huonompi kuin ennen sijoitusta, vaikka huostaanoton tarkoitus on aina jokaisen lapsen kohdalla se, että lapsen tilanne siellä kohenee. Näissä tilanteissa siitä ei voida ollenkaan olla varmoja. On suuri todennäköisyys, että lapsen tilanne huononee.
Ajatellaanko suomalaisessa virkakoneistossa niin, että "lastensuojelu kyllä hoitaa hommat. Että lapset sinne vaan"?
– Pahoin pelkään, että juuri näin ajatellaan. Voidaan jättää hoitamatta ja voidaan kertoa vanhemmille, että "hoitoa ei meillä ole - pyytäkää lastensuojelusta". Lastensuojelu sitten viime kädessä hoitaa, kun lapsen tilanne on erittäin huono.
– On esimerkiksi on otettu sairaalan pyynnöstä hyvin itsetuhoinen lapsi sijaishuoltoon. Se on edellyttänyt sijaishuoltopaikalta sitä, että ohjaaja istuu lapsen vieressä yötäpäivää myös lapsen nukkuessa. Kyllä jokainen ymmärtää, että tällainen hoito, että vahditaan vieressä, että lapsi ei ota itseltään henkeä, ei se ole mitään kunnollista hoitoa.
Ei ole enää lasten suojelua
Onko tämä enää lasten suojelua?
– Ehkä se ei enää ole lasten suojelua.
Viime vuosikymmenen loppupuolella laitoksiin sijoitettujen määrä kasvoi noin tuhannella lapsella – hintalappu vuodessa yli 100 miljoonaa, kertoo Puustinen-Korhonen.
– Tuhat lasta lisää, niin tulee vähintään se sata miljoonaa kustannuksia lisää. Kyllä yhteiskunta tässä suuresti menettää ja menettää hirveän paljon enemmän kuin mitä olisi maksanut näiden lasten kunnollinen hoito.