100 000 suomalaisnaista joutuu väkivallan uhriksi joka vuosi

Anna-lehden Puhu nyt. Älä vaikene kuoliaaksi -kampanja haluaa herättää väkivaltaa kokeneen naisen läheiset puuttumaan väkivaltaan, silloin kun uhri ei itse siihen pysty. Kampanjan pohjana on käytetty Nero Partnersin tekemää tutkimusta, johon haastateltiin 15 väkivaltaa kokenutta naista ja viittä asiantuntijaa eri puolilta Suomea.

Väkivalta ilmenee monella tavalla, eikä se aina ole fyysistä. Haastattelut toivat esiin karua tietoa väkivallan eri muodoista.

- Väkivalta voi olla eristämistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa. Se voi ilmetä uhkailuna, vähättelynä, pelotteluna tai fyysisen voiman käyttämisenä, kertoo tutkija Kati Alavuo Nero Partners Oy:stä.

Myös lapset voivat olla väkivallan välineenä.

- Naisia saatetaan uhkailla lasten menettämisellä. On hyvin tavallista, että uhataan sillä, että nainen menettää oikeuden tavata lapsiaan. Lapsien kautta naista voidaan myös syyllistää, Alavuo sanoo.

Kulissit kauniita

Yleistä on, että väkivalta hiipii parisuhteeseen salaa ja peittyy rakkauden ja kauniiden kulissien taakse. Rakkaan ihmisen pahaa puolta ei haluta tunnustaa edes itselle.

- Väkivalta normalisoituu. Yhden väkivallan teon jälkeen seuraa tyypillisesti aina toinen. Uhrin kynnys väkivallan sietämiseen nousee jokaisen väkivallan kokemuksen jälkeen. Todellisuus ja ymmärrys häviävät, selittää Kati Alavuo väkivallan sietokyvyn kasvamista.

Monesti naiset, haluavat kieltää väkivallan olemassaolon kokonaan. Läheisiltään naiset toivovat puuttumista asiaan, mutta silloin se on vaikeaa, kun halutaan pitää kulissit yllä.

- Asia on ristiriitainen. Siinä vaiheessa, kun halutaan pitää ulkokuori kirkkaana, kenenkään ei toivota puuttuvan tilanteeseen. Väkivallan edettyä pahemmaksi, naiset sanoivat, että he kyllä tahtoivat jonkun läheisen puuttuvan väkivaltaan, mutta toisaalta he eivät osanneet kertoa, missä vaiheessa ja millä tavalla.

- Kaiken kaikkiaan naisen pitää itse ymmärtää ja haluta lähteä, Alavuo sanoo.

"Tämä on se hetki, kun kuolen"

Avun hakeminen parisuhdeväkivaltaan on edelleen suomalaisnaisille vaikeaa ja sitä haetaan vasta äärimmäisessä hädässä.

- Syvä epätoivo ajaa toimintaan. Silloin ollaan niin pohjalla, että apua ei edes osata hakea. Se saattaa olla kuolemanpelkoa tai kuolemanpelonuhka. Naiset kertoivat hakeneensa apua vasta esimerkiksi silloin, kun heistä tuntui että tämä on se hetki, jolloin he ajattelivat kuolevansa.

- Joskus myös lastensuojeluilmoitus tai se, että poliisi puuttuu peliin ajaa naiset hakemaan apua.

Parisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa sosiaaliryhmissä.

- Sitä ilmenee kaikenkokoisissa perheissä, varallisuudeltaan erilaisissa kodeissa, eri puolilla Suomea ja se voi koskettaa meistä jokaista.

Suomessa tehdään noin 50 000 kotihälytystä vuodessa ja joka kolmas kotihälytys liittyy lähisuhdeväkivaltaan. Poliisin tietoon tulleista lähisuhdeväkivallan tapauksista vain joka neljäs menee oikeuteen.