Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään 4-10. marraskuuta ja sen tavoitteena on auttaa kotitalouksia vähentämään ruokahävikkiä. Lue alta lisää ruokahävikistä.
1.
Jokainen suomalainen heittää vuosittain keskimäärin 23 kiloa ruokaa roskikseen (esimerkiksi kuoret, siemenkodat tai luut eivät sisälly lukuun). Rahassa mitattuna jokainen suomalainen heittää 125 euroa hukkaan vuodessa. Yhteensä suomalaiset kuluttajat tuottavat ruokahävikkiä 120–160 miljoonaa kiloa.
2.
Henkilömäärään suhteutettuna eniten ruokahävikkiä syntyy yhden hengen talouksissa ja vähiten kahden hengen talouksissa. Sellaisissa talouksissa, joissa ruokaa ostetaan paljon ja ruokamenot ovat suuret, syntyy myös paljon ruokahävikkiä.
3.
Elintarviketeollisuuden tuottama vuosittainen ruokahävikki on 75–140 miljoonaa kiloa, ravitsemispalveluiden 75–85 miljoonaa kiloa ja kaupan 65–75 miljoonaa kiloa.
4.
Poisheitetty ruoka vuodessa vastaa 100 000 auton päästöjä.
5.
Ämmässuon kaatopaikalle päätyneestä ruoasta 15 prosenttia oli maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Kuru-hankkeen seulonnan mukaan vielä avaamattomissa pakkauksissa.
6.
Roskikseen päätyy eniten vihanneksia, kotiruokaa ja maitotuotteita.
7.
Yleisimmät syyt ruoan poisheittoon ovat pilaantuminen, päiväyksen vanheneminen ja lautastähteeksi jääminen. Lapsiperheissä ruokailun suunnittelua vaikeuttavat kiire sekä lasten muuttuvat makumieltymykset.
8.
Kuluttajista 22 prosenttia kokee vaikeaksi tietää, milloin ruoka on vielä syömäkelpoista.
9.
Parasta ennen -merkityt elintarvikkeet ovat melko todennäköisesti syömäkelpoisia vielä päiväyksen jälkeenkin. Viimeinen käyttöpäivä -merkintää käytetään sen sijaan erittäin herkästi pilaantuvissa tuotteissa, joten päiväyksen jälkeen tuote saattaa olla terveydelle haitaksi.