Syömäkelpoista ruokaa roskiin jopa satoja miljoonia kiloja joka vuosi – näin pahasti siitä kärsii sekä ilmasto että oma lompakkosi

Ruokahävikin määrää on pyritty laskemaan jo vuosia, ja toki se on vähentynytkin. Suuret yksiköt kuten teollisuuslaitokset ja kauppaketjut ovat hioneet toimintaansa, mutta silti hävikkiä syntyy yhä.

– Ruokahävikkiä on pyritty minimoimaan jo pitkään, ja jos miettii liiketaloudellisesti, on järkevää myydä kaikki ruoka ja saada se liikkeelle, sanoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Kotitaloudet ovat toki erilaisia keskenään.

– On talouksia, joissa ruokahävikkiä ei synny nimeksikään ja on talouksia, joissa sitä syntyy paljon, sanoo Katajajuuri.

Kotitalousten ruokahävikki syntyy pienistä virroista.

– Suunnitellaan liian vähän, ostetaan liikaa, ruuan arvostus ei ole sillä tasolla kuin sen pitäisi olla, ei osata jatkojalostaa kertaalleen valmistettua ruokaa, luettelee Katajajuuri esimerkkejä hävikin syntysyistä kotitalouksissa.

Nelihenkisen perheen ruokahävikin arvo voi olla satoja euroja vuodessa. 

Luonnonvarakeskuksen viime vuonna julkaistussa seka- ja biojätteen lajittelututkimuksessa kävi ilmi, että 9–12 prosenttia roskiin heitetystä ruoasta oli avaamattomissa myyntipakkauksissa.

– Ehkä on keittiötaidoissa parantamisen varaa, toteaa Katajajuuri.

Kova tavoite

Suomi on asettanut tavoitteekseen puolittaa ruokahävikin. Katajajuuri pitää tavoitetta kovana, sillä paljon on jo tehty.

– Miten saada kotitaloudet innostumaan ja sitoutumaan ruokahävikin vähentämiseen, kysyy Katajajuuri.

Vaikka tavoitteeseen ei päästä helposti, sitä kohti kannattaa silti pyrkiä, sillä ruokahävikillä on suuri merkitys ympäristön kannalta. 

– Laskimme, että jos katsotaan kotitalouksia niin ruokahävikki vastaa noin sadantuhannen henkilöauton vuotuisia päästöjä, kertoo Juha-Matti Katajajuuri Lukesta.