Sushibuffet on omalaatuinen suomalaisten suosikki, jossa japanilainen ruokakulttuuri on ymmärretty väärin
9:04Japanilainen ruoka on yhä suositumpaa Suomessa, mutta tunnetuin osa japanilaista keittiötä on yhä sushi. Katso videolta, mikä on japani- ja korearuokabuumin taustalla.
Japanilaiset ravintolat sekä japanilainen ruoka ovat olleet Suomessa suosiossa jo jonkin aikaa. Ramenravintoloita sekä uusimpana izakaya-iltaravintoloita on noussut useisiin paikkoihin Helsingissä, ja viime vuosina myös korealaiset ravintolat ovat yleistyneet.
Japanilaisesta ruokakulttuurista tulee monelle useimmiten ensimmäisenä mieleen sushi, jota myydään lukuisten ravintoloiden lisäksi nykyisin myös marketeissa. 2000-luvun alussa yleistyneet sushibuffetit eivät kuitenkaan olleet japanilaisen ruoan ensimmäinen aalto Suomessa.
Japanilaisen ruoan asiantuntija, tutkija Miika Pölkki kertoo ensimmäisten japanilaisten ravintoloiden tulleen Suomeen 1960-luvulla, mutta nämä olivat lyhytikäisiä.
– Ruoka oli epäilemättä eksoottista, kukaan ei ollut syönytkään sellaista. Vasta 1980-luvulla, kun alettiin matkustaa enemmän ja Finnair aloitti lennot Tokioon, tutustuttiin enemmän japanilaiseen ruokaan, mutta silloin sushi ei ollut se tärkein ruoka, vaan esimerkiksi sukiyaki oli tutumpaa.
Japanilaisia ravintoloita alkoi tulla Suomeen enemmän 1990-luvulla, ja tällöin myös sushi yleistyi. Pölkin mukaan tämä oli ehkä silti liian aikaista, ja sushi ei kunnolla iskenyt suomalaisiin.
– Vasta 2000-luvulle tultaessa sushi alkoi olla kaikille tuttu, ja tällöin tulivat ensimmäiset buffetit. Ja nykyäänhän joka paikasta löytyy sushia, Pölkki kertoo.
Alkujaan kallis juhlaruoka
Sushi oli Japanissakin 1900-luvulla vielä melko kallis juhlaruoka, mutta taloudellisen nousukauden myötä 1980-luvulla yleistyivät liukuhihnasushit, jotka popularisoivat sushin Japanissa. Sen myötä sushi löysi tiensä Yhdysvaltoihin ja Eurooppaankin.
Sushibuffet on Pölkin mukaan silti hyvin suomalainen ilmiö.
– Useimmiten paikkoja pitävät kiinalaiset ravintolat, ja niistä valitaan sushit joista pidetään, sekä lisäksi kiinalaisia annoksia samalle lautaselle. Sushibuffet on hyvin arkistettu, jopa vähän mättömäinen paikka, jossa syödään vatsa täyteen.
Markettisushit tulevat
Sushi-ilmiöön liittyy myös markettisushi, jota löytää nykyisin lähes jokaisesta suuremmasta supermarketista.
Vielä vuonna 2016 sushi ei ollut yleinen näky kauppojen hyllyllä, mutta tällöin Järvenpään K-Citymarketin kauppias Markku Hautala halusi tuoda sushin kaikkien saataville.
Hautala halusi tutkia vähittäiskaupassa tapahtuvia trendejä maailmalla, ja huomasi sushin olevan suosittua kaikkialla. Hän uskoi sille löytyvän kysyntää myös Suomesta, ja kaupassa alettiin opiskelemaan sushia varsin tosissaan.
Tällöin kohdattiin myös japanilaiseen ruokaan erikoistuneen Tokyokan-liikkeen Norio Tomida, jonka kanssa käytiin myöhemmin Japanissa asti neuvottelemassa japanilaisen sushiriisin tuominen Järvenpäähän.
– Aika nopeasti tuli sellainen päätös, että jos tehdään sushia niin tehdään se sitten oikein ja kunnolla. Opiskelimme japanilaiset laitteet, metodit, riisit, soijat ja etikat, ja se osoittautui oikeaksi päätökseksi, Hautala kertoo.
Järvenpään K-Citymarket korostaa Japani-kytköstä monin tavoin sisustuksessa ja tuotteissa. Hautala teetti jopa kaupan parkkihallin luiskalle japanilaisen puutarhan.
Järvenpään K-Citymarketin pihalle on rakennettu japanilainen puutarha.Jani Rolamo
– Taustalla oli ajatus, että ihmiset ehkä ajattelisivat, että jos olen niin hullu, että teen japanilaisen puutarhan kaupan pihaan, niin ehkä olen myös niin hullu, että teen oikeasti aitoa japanilaista sushia.
Sushista on tullut vuosikymmenessä suosittua. Hautalan mukaan sushi oli vähittäistavarakauppojen myydyin tuote vuonna 2021.
– Meidän sushistamme tuli niin iso ilmiö, että muut kaupat halusivat haukata palan siitä.
Muutakin kuin sushia
Japanilainen ruokakulttuuri on kuitenkin paljon muutakin kuin sushi. Tämän tietää Kampissa japanilaista ravintola Murasakia yksin pyörittävä Tatsunori Saki.
Sakin ravintolassa syödään japanilaisittain tiskiltä kokin edessä, mutta sushia ei Sakin ravintolasta löydy.
– Päivisin tarjoilen annosaterioita ja iltaisin toimin izakaya-iltaravintolana, mutta minä en tarjoile sushia, Saki kertoo.
Sakin mukaan sushi on vain yksi osa japanilaista ruokakulttuuria, mutta japanilaisen näkökulmasta sushibuffetit näyttäytyvät hieman erikoisina.
– Aito japanilainen sushi koostuu riisistä ja kalasta, ei muusta. Se on hyvin yksinkertaista ruokaa. Buffetit ovat turhan runsaita, ja eivät mielestäni aivan vastaa japanilaista ruokaa.
Saki kertoo, että länsimaiseen ruokatottumukseen kuuluu, että annoksista pyritään tekemään mahdollisimman runsasta.
– Japanilainen keittiö lähtee siitä, että pyritään tekemään maistuvaa ruokaa mahdollisimman vähällä.
Saki haluaa tehdä Suomessa ruokaa, jota japanilaiset syövät, eikä räätälöidä sitä suomalaiseen makuun.
– Haluaisin, että ihmiset eivät ajattele japanilaista ruokaa sushibuffettien kautta, vaan että he tietäisivät, että siihen kuuluu hieman parempaakin ruokaa.
Helsingin Kampissa sijaitsee Murasaki-ravintola, jota Tatsunori Saki pyörittää yksin. Ravintola tarjoilee päivisin aterialajitelmia ja iltaisin se toimii pieniä annoksia tarjoavana izakaya-iltaravintolana.Jani Rolamo
Sushin lisäksi Japanin ruokakulttuuri tuntuu kiinnostavan muutenkin. Järvenpään Citymarketissa järjestetäänkin vuosittain Japani-viikot, jolloin kauppaan tuotetaan valtava määrä japanilaisia elintarvikkeita tuoretuotteista pakasteisiin. Japanilaista ruokaa markkinoimassa on myös delegaatioita Japanista.
– Kauppa on kasvanut japanilaisuuden näyttämöksi. Japanilainen ruokakulttuuri kiinnostaa, ja meille on ollut luontevaa lisätä japanilaisten tuotteiden valikoimaa. Se on eräänlainen kunnianosoitus japanilaiselle ruokakulttuurille, kauppias Hautala selittää.
Japanilaisen ruoan suosiota ei selitä ainoastaan ruoan maku. Miika Pölkin mukaan japanilaisen ruoan innostuksen taustalla on kiinnostus maan kulttuuriin yleisesti. 1990-luvulla Japanin kuplatalous romahti, ja valtiovalta havahtui siihen, että japanilaiset yritykset eivät enää johdakaan maailmassa.
– Silloin valtiovalta keksi ajatuksen soft powerista, mikä tarkoitti, että kulttuuria, ruokaa, muotia ja populaarikulttuuria tukemalla saadaan Japaniin kohdistuvaa kiinnostusta maailmalla heräämään.
Järvenpään K-Citymarketin Japani-viikolle tulee delegaatioita Japanista asti markkinoimaan japanilaista ruokaa. Tähän erikoistuneen Tokyokan-liikkeen omistaja Norio Tomida tutkii nattō-papuruokapakkausta.Jani Rolamo
Tämä oli Pölkin mukaan suuri syy kaikenlaisen Japani-kiinnostuksen heräämiseen. Japanilainen musiikki, sarjakuvat ja anime valtasivat maailman, ja kaikki rakastivat Studio Ghiblin elokuvia. Japanilaisessa viihteessä ruoka on myös keskeisessä osassa.
– Tällainen nuori polvi, joka on jo tutustunut ennen kouluikäänsä japanilaiseen nuortenkulttuuriin, on myös ollut halukas maistamaan tätä kulttuuria. Tämä sukupolvi ei aikuisiällä enää syö sushia siksi että se on buffetissa, vaan koska se on kiinnostunut japanilaisesta kulttuurista.
Pölkin mukaan monissa japanilaisissa ravintoloissa tunnelma mahdollistaakin aika- ja paikkamatkan Japaniin.
– Tämä varmasti viehättää etenkin nuorempaa polvea, joka on hyvin monella tavalla kiinnostunut Japanista.
Tatsunori Saki kertoo, että hänen ravintolassaan käy paljon asiakkaita, jotka eivät tiedä juurikaan siellä tarjottavasta ruoasta, mutta jotka ovat kiinnostuneita japanilaisesta kulttuurista.
– He tulevat tänne ja haluavat kokeilla muutakin japanilaista ruokaa. Ihmisillä on paljon kiinnostusta Japanista tuleviin asioihin.
Myös korealaiset ravintolat ovat yleistyneet viime vuosina Helsingissä. Pölkin mukaan kyse on tismalleen samasta ilmiöstä kuin Japanin suhteen pari vuosikymmentä aikaisemmin.
– Se noudattaa hyvin samanlaista kaavaa. Yhtä lailla nuoret sukupolvet ovat löytäneet korealaisen musiikin, videot ja muut populaarikulttuurin ilmiöt.
Pölkki toteaa Korean ruoan olevan hyvin erilaista, mutta ajatus siitä, että kulttuurissa on jotakin mikä vetää puoleensa, on sama.
– Usein kulttuurinen kiinnostus vetää myös ruoan luokse.
Katso koko haastattelut pääkuvan videolta.
Japani-ilmiöt on juttusarja, joka käsittelee Japania erilaisten ilmiöiden kautta Suomessa ja Japanissa.
