Leipäviikolla muistutetaan suomalaisia täysjyvän hyödyistä.
Syyskuun 9. päivä alkavalla viikolla vietetään jälleen kansallista leipäviikkoa. Leipätiedotuksen järjestämä leipäviikko täyttää kuluvana vuonna jo 60 vuotta ja teemana on tänä vuonna täysjyvä.
Suomalaiset saavat ruokavaliostaan yhä liian vähän täysjyvää. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat täysjyväviljaa keskimäärin 60 grammaa päivässä. Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa tähdätään 90 gramman päiväsaantiin.
Lue myös: Hometta yhdessä leivässä – kannattaako saman pussin muita leipiä enää syödä?
Täysjyvä ei ole sama asia kuin kuitu
Yleisin täysjyväviljan lähteemme on ruisleipä. Kaikille ei kuitenkaan ole selvää, mistä täysjyvää oikeastaan saa. Leipätiedotuksen teeettämän kuluttajatutkimuksen perusteella täysjyvän ja kuidun lähteet menevät monella suomalaisella sekaisin.
– Tutkimuksessa 55 prosenttia tiesi, että viljatuotteet ovat täysjyvän ainoa lähde. Kuitenkin 14 prosenttia kertoi saavansa täysjyvää hedelmistä ja vihanneksista, Leipätiedotuken toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen kertoo tiedotteessa.
Kasviksista, marjoista ja hedelmistä saa kyllä hyvin kuituja, mutta täysjyvää niistä ei saa. Leivän lisäksi suomalaiset saavat täysjyvänsä esimerkiksi puurosta.
Lue myös: Ehdottomasti tärkein valintakriteeri leivälle ruokakaupassa – tästä suomalaiset eivät tingi
Mistä tietää, onko leivässä täysjyvää?
Täysjyväjauho on jauhettu kokonaisista jyvistä ja täysjyväleipä on tehty kokonaisista jyvistä jauhetuista jauhoista. Leipäpaketista kannattaisi aina tarkistaa leivän täysjyväpitoisuus. Leipätiedotuksen mukaan Suomessa käytetty ruis on lähes aina täysjyvää eli ruisleipä on helppo valinta täysjyväleipää etsivälle.
