Tarkista yksi asia, kun ostat leipää – olennainen vaikutus terveyteen

Syyskuun 9. päivä alkavalla viikolla vietetään jälleen kansallista leipäviikkoa. Leipätiedotuksen järjestämä leipäviikko täyttää kuluvana vuonna jo 60 vuotta ja teemana on tänä vuonna täysjyvä.

Suomalaiset saavat ruokavaliostaan yhä liian vähän täysjyvää. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat täysjyväviljaa keskimäärin 60 grammaa päivässä. Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa tähdätään 90 gramman päiväsaantiin. 

Lue myös: Hometta yhdessä leivässä – kannattaako saman pussin muita leipiä enää syödä?

Täysjyvä ei ole sama asia kuin kuitu

Yleisin täysjyväviljan lähteemme on ruisleipä. Kaikille ei kuitenkaan ole selvää, mistä täysjyvää oikeastaan saa. Leipätiedotuksen teeettämän kuluttajatutkimuksen perusteella täysjyvän ja kuidun lähteet menevät monella suomalaisella sekaisin.

– Tutkimuksessa 55 prosenttia tiesi, että viljatuotteet ovat täysjyvän ainoa lähde. Kuitenkin 14 prosenttia kertoi saavansa täysjyvää hedelmistä ja vihanneksista, Leipätiedotuken toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen kertoo tiedotteessa.

Kasviksista, marjoista ja hedelmistä saa kyllä hyvin kuituja, mutta täysjyvää niistä ei saa. Leivän lisäksi suomalaiset saavat täysjyvänsä esimerkiksi puurosta. 

Lue myös: Ehdottomasti tärkein valintakriteeri leivälle ruokakaupassa – tästä suomalaiset eivät tingi

Mistä tietää, onko leivässä täysjyvää?

Täysjyväjauho on jauhettu kokonaisista jyvistä ja täysjyväleipä on tehty kokonaisista jyvistä jauhetuista jauhoista. Leipäpaketista kannattaisi aina tarkistaa leivän täysjyväpitoisuus. Leipätiedotuksen mukaan Suomessa käytetty ruis on lähes aina täysjyvää eli ruisleipä on helppo valinta täysjyväleipää etsivälle.

Näin koostat päivän täysjyvätarpeen (90 grammaa):

Täysjyväleipä: 10–15 g/ viipale
Ateriajyvät/täysjyväpasta: 2,5 g/ dl
Täysjyväkeksi: 5 g / kpl
Mysli: 25 g/ dl
Täysjyvämurot: 20–30 g / annos
Välipalapatukka: 10 g / patukka
Puuro: 40 g / annos

Toisaalta leivän väri ei aina paljasta sen täysjyväpitoisuutta.

– Viljatuotteiden täysjyväpitoisuus vaihtelee, eikä sitä pysty päättelemään tuotteen ulkonäöstä tai väristä. Mahdollisimman täysjyväisen tuotteen löytää pakkausmerkintöjä tarkastelemalla. Moni pitää vehnätuotteita ravintoköyhinä, mutta täysjyväisenä vehnäkin on hyvä kuidun lähde, leipomoyhtiö Vaasanilta on aiemmin muistutettu. 

Ravintokuidun määrä kertoo tuotteen täysjyväpitoisuudesta. Kaupasta kannattaa valita täysjyväruisleipää, jossa kuitupitoisuus on vähintään 6 prosenttia. Vaaleassa täysjyväleivässä kuitua tulisi olla vähintään 5 prosenttia.

Täysjyvällä runsaasti terveyshyötyjä

Täysjyväsaannin on todettu alentavan riskiä sairastua moniin kroonisiin sairauksiin. Tutkimusten mukaan täysjyväviljan kulutus suojaa lihavuudelta, tyypin 2 diabetekselta, sydän- ja verisuonisairauksilta ja joiltakin syöpätyypeiltä, etenkin ruoansulatuskanavan syövältä. Vahvinta tutkimusnäyttö on tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. 

Täysjyväviljan käytön lisääminen on yhteydessä suolistoterveyteen, pienempään painoindeksiin, veren rasva-arvojen parantumiseen sekä hyvään verensokeritasapainoon. Täysjyväviljan käyttö voi lisätä kylläisyyden tunnetta, mikä on tärkeää painonhallinnassa.

Katso myös video: Onko ruisleipä terveellistä?

Lähteet: Leipätiedotus, Kuntoplus