Pälkäneen Aitoossa kehitelty kotimainen perunapasta haastaa perinteisen italialaisen gnocchin. Vasta lyhyen aikaa tuotannossa ollut pasta on herättänyt jo valtavasti kiinnostusta.
Nappaa yllä olevalta videolta vinkit tuorepastan valmistamiseen.
Kun Heikki Penttilä aloitti vuonna 1990 maanviljelijän hommat isänsä jalanjäljissä, hän ei vielä arvannut, minne perunanviljely lopulta maajussin johdattaisi. Vaikka viljely olikin Heikillä verissä, miestä kiinnosti sitäkin enemmän raaka-aineiden jalostaminen.
– Vuodesta 1995 olen tehnyt erilaisia elintarvikkeita, perunasta aloitin tekemään vuonna 2012. Silloin teimme kaikenlaisia kiusauksia, perunasalaattia ja tortilloita. Olen aina ollut sitä mieltä, että kotimainen pottu pitäisi nostaa jalustalle.
Perunarieskasta pastaan
Heikin perunaideat jalostuivat eteenpäin ja Penttilän tilalla Pälkäneen Aitoossa ryhdyttiin vuonna 2015 valmistamaan perunarieskaa. Heikki leipoi ja tamperelainen Leivon Leipomo hoiti jakelun vähittäiskauppoihin. Pian rieskasta tuli niin suosittua, että Penttilän tilalla ei mitään muuta enää tehtykään. Viime kesänä Heikillä kypsyi kuitenkin ajatus uudesta tuotteesta. Vaikka potturieskalla olikin hyvät markkinat Pirkanmaalla ja osittain Uudellamaallakin, se ei vielä riittänyt.
– Mietin erilaisia leipätuotteita, mutta kilpailu leipähyllyllä on kovaa. Syksyllä idealistalla oli noin 10 erilaista tuotetta, eivätkä kaikki edes olleet perunasta tehtyjä.
Heikki mietti ensin perinteisen pastan tekemistä yhteistyössä ystävänsä, munataksiyrittäjä Mikko Välttilän kanssa. Välttilän Vaahteranmäen tilalta Somerolta olisi saatu kotimaiset Friida ulkokananmunat sekä vehnäjauhot pastaa varten ja tuotanto olisi hoidettu Penttilän kivinavetassa. Ei huono idea, mutta yksi oleellinen raaka-aine tuotteesta kuitenkin vielä puuttui. Se oli peruna.
– Muistan sen hetken edelleen. Se tapahtui meidän keittiönpöydän vieressä lokakuun 2. päivä, kun perunapastan nimi sanottiin ensimmäisen kerran ääneen, Heikki kertoo tuoteideansa syntyhetkestä.
”Jouduin opettelemaan kaiken tyhjästä”
Heikki kääri hihansa ja ryhtyi tuumasta toimeen. Hän oli toki aiemmin maistanut perinteisiä italialaisia perunapastoja, gnoccheja, mutta niiden tekemisestä miehellä ei ollut aavistustakaan.
– Jouduin opettelemaan kaiken ihan tyhjästä. Kysyin apua italialaisen keittiön asiantuntijoilta ja niin syntyi lopulta Aitoo-perunapasta. Se eroaa italialaisesta siten, että käytän kotimaista viljaa, joka on pääosin kauraa. Pastassa on vitamiinit, hivenaineet ja kuidut kohdillaan ja viljoja vähemmän kaloreita.
Kauran käyttäminen perunapastassa jännitti. Mitä tuotteesta oltaisiin mieltä, kun se ei maistuisikaan totutulta italialaiselta gnocchilta?
– Kysyin roomalaisen tuttuni mielipidettä ja hän rohkaisi minua, että totta kai teet pastan omalla reseptillä. Se on vain sitten minun oma gnocchini.
Pälkäneen oma Pelle Peloton
Penttilän perunapastan tuotantolaitos sijaitsee 110 vuotta vanhassa kivinavetassa. Perunanviljely tilalla loppui vuonna 2013, joten potut pastaa varten tulevat Heikin maajussikollegalta. Perunat tulevat pestyinä ja ne käytetään kuorineen.
– Käytän vähittäiskaupalle kelpaamattomia, pieniä, isoja ja hassun mallisia perunoita kuorineen, eli onnistun vähentämään ruokahävikkiä samalla, kun kuori ravinteineen on mukana tuotteen maussa.
Myös perunapastan pakkaus on suunniteltu ympäristöä kunnioittaen. Pakkausrasia ja kannen kalvo ovat kompostoituvaa selluloosaa, joten tuotteella on pieni hiilijalanjälki. Kierrätysteema näkyy vahvasti myös Penttilän tuotantolaitoksella.
– Tuotantokoneistoni on koottu muun elintarviketeollisuuden kierrätetyistä koneista. Olen tällainen Pelle Peloton. Leipomouuninikin oli sellainen, että minun piti se leikkurilla pistää aikoinaan palasiksi ja hitsailla uudestaan kasaan, Heikki nauraa.
Tällä hetkellä Aitoo-perunapastaa myydään muutamissa marketeissa Tampereella sekä ympäri Suomen toimittavassa Eggspress-lähiruokataksissa. Myynti on lähtenyt käyntiin erittäin vilkkaasti ja puskaradio on näyttänyt voimansa.
– Tavoitteena olisi tehdä perunapastasta yhtä iso tuote meille kuin rieskakin on. Neuvottelut vähittäiskaupan kanssa ovat koko ajan käynnissä ja olen toimittanut ravintoloihin näytteitä. Olen suorastaan hämmästynyt positiivisen palautteen määrästä.