Lapset saavat sokeria yhä enemmän ja enemmän. Vanhemmat antavat lapsilleen periksi, eikä sokeria säästellä enää juhlapäiviin.
Ruotsalainen biokemian tohtori ja tiedetoimittaja Ann Fernholm uskoo, että tämän päivän runsassokerinen ruokavalio pilaa lasten terveyden. Fernholmin mukaan nykyään yleiset sairaudet, kuten astma, allergiat, keliakia, ykköstyypin diabetes, masennus ja ylipaino ovat suoraa seurausta vääristä ruokatottumuksista.
– 20 vuotta sitten kauhistelimme, miltä jenkkilapset näyttävät. Nyt omat lapsemme näyttävät samalta.
– Herkut pitäisi säästää oikeisiin juhliin. Nyt jouluherkkuja syödään jo kuukautta ennen joulua, ja jouluna ne eivät maistu enää miltään. Karkit ja keksit pitäisi säästää juhlahetkiin, ja juhlia ei ole joka päivä, eikä edes joka lauantai. Näin ennen toimittiin, Fernholm sanoo.
Fernholm on perehtynyt sokerin aiheuttamiin terveyshaittoihin ja on huolissaan etenkin lasten terveydestä. Tiedetoimittajan mielestä olemme sokeroimassa lapsemme sairaiksi.
Älä anna periksi kinuamiselle
Fernholm sanoo, ettei lasten kinuamiselle pitäisi antaa periksi.
– Itse erehdyin kerran ostamaan lapsilleni jäätelöä, kun hain heidät päiväkodista. Sen seurauksena he vinkuivat jäätelöä kuukauden ajan aina kotimatkoilla.
– Jos annat lapselle jäätelön uimareissulla, lapsi assosioi jäätelön uimiseen ja pyytää sitä jälleen seuraavalla uimareissulla. Niin lasten aivot vain toimivat. Lapsille ei pitäisi antaa sokeria arkipäiväisissä tilanteissa, vaan ainoastaan erikoistilanteissa. Ruotsissa lapset saavat nykyään kesäisin joka päivä jäätelöä.
Päivän sokeriannos voi täyttyä jo aamupalalla
Fernholmin mielestä jokaisen pitäisi alkaa miettiä, millaista ruokaa lapsillemme oikein syötämme.
– Jos lapsi syö aamupalalla muroja ja jogurttia ja saa jo pelkästään aamupalalla 20 grammaa sokeria eikä juuri lainkaan vitamiineja, se vaikuttaa käytökseen.
Lapsilla on vatsavaivoja yhä useammin, mikä Fernholmin mukaan kielii suoliston epätasapainosta. Tukholman läänin maakäräjät arvioi, että noin 10–25 prosentilla ruotsalaislapsista on vatsa- ja suolisto-ongelmia. Usein ongelmiin ei löydy syytä, ja lapsi joutuu elämään kipeän vatsansa kanssa.
– Emme koskaan antaisi lemmikeillemme samaa ruokaa kuin annamme lapsillemme. Kuvittele esimerkiksi koiraa, jolla on vatsaongelmia. Koira syö lauantaisin karkkia ja sipsejä, mutta lääkäri vain tutkii, onko koiralla laktoosi-intoleranssia ja toteaa lopuksi, että kyseessä on ärtyvän suolen oireyhtymä.
Matalasti koulutetut syöttävät lapsilleen eniten sokeria
Lasten sokerinsaannista on tullut myös luokkaerokysymys. Fernholm kertoo, että Ruotsissa sokerinsaannissa on suuria eroja riippuen siitä, missä päin Ruotsia ollaan. Tukholmassa lihavia lapsia on vähemmän kuin maaseudulla.
– Matalammin koulutetut vanhemmat antavat lapsilleen enemmän sokeria. Korkeammin koulutetut puolestaan syöttävät sokeria lapsilleen vähemmän. Luokkaerot näkyvät, enkä pidä tällaisesta kehityksestä lainkaan.
Yhdysvalloissa lasten liiallinen sokerinsaanti on saanut jo hurjat mittasuhteet.
Fernholmin mukaan yhdellä lapsella kymmenestä epäillään rasvamaksaa Yhdysvalloissa.
– Kun maksa joutuu käsittelemään liian suuria määriä fruktoosia, maksaan alkaa kerääntyä rasvaa.
– Tähän täytyy puuttua.
Ann Fernholm on kirjoittanut aiheesta kirjan Sokerimyrkytys (Minerva, 2015).