Se, miten ihmisen elimistö reagoi rasvoihin, riippuu täysin yksilöstä, asiantuntija muistuttaa uutuuskirjassaan.
Terveysmyrsky-blogistaankin tunnetun ravitsemustieteilijän Timo Kettusen uutuuskirjassa Miksi syömisestä tuli niin vaikeaa? mies ottaa kantaa erilaisiin ravitsemuksellisiin uskomuksiin. Kettunen antaa kirjassaan oman näkemyksensä muun muassa paljon tunteita herättävään aiheeseen; rasvaan. Se, kannattaako leivän päälle levittää kovaa rasvaa sisältävää voita vai pehmeää rasvaa sisältävää margariinia, riippuu Kettusen mukaan täysin ihmisestä.
– Se riippuu täysin yksilöstä ja rodusta. Osa ihmisistä voi syödä niin sanottua kovaa rasvaa ilman, että riski sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa tai kolesterolitaso kohoaa. Osalla taas kaikki arvot napsahtavat punaiselle pienestäkin rasvamäärästä, Kettunen toteaa kirjassa.
Geenin lisäksi kolesteroliarvoihin vaikuttaa kokonaisuus
Tämä yksilöllinen ero johtuu miehen mukaan rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavasta geenistä. Kettusen mukaan suomalaisilla on paljon tätä kyseistä geeniä, joka nostaa tyydyttyneen rasvan kanssa veren kolesterolipitoisuutta. Elimistön reagointi rasvaan ei kuitenkaan johdu vain tästä yhdestä geenistä, vaan kolesteroliarvoihin vaikuttaa aina ruokavalion ja elämäntapojen luoma kokonaisuus.
Naapurin ruokavalion ja kolesteroliarvojen perusteella et voi siis päätellä yhtään mitään siitä, miten oma elimistösi reagoi rasvoihin. Jos omat kolesteroliarvot huolestuttavat, Kettunen suosittelee käymään kolesteroliarvojen mittauksessa ja tekemään muutoksia vasta sen perusteella – jos tarvetta muutokseen ilmenee.
Geenin ansiosta emme voi Kettusen mukaan oikeastaan kiistellä siitä, voiko kovaa ja pehmeää rasvaa syödä tai olla syömättä.
Lähde: Timo Kettunen, Miksi syömisestä tuli niin hankalaa? (Fitra 2017)
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.