Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Hyvää Elämää -lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Heli halusi tietää, millainen ruoka on hyväksi sydän- ja verisuonisairauksissa. Alla Kiminkisen vastaus.
On vaikeaa ymmärtää, miksi virallisia ravitsemussuosituksia pidetään epäluotettavina. Ne perustuvat maailman parhaiden ravitsemusasiantuntijoiden arviointiin saatavilla olevista tieteellisistä tutkimuksista. Maallikolla, joihin on luettava myös muiden alojen asiantuntijat, ei ole mitään mahdollisuutta itsenäisesti arvioida samaa.
Lähinnä vain Suomea koskettanut karppausbuumi aiheutti sen, että 40 vuoden ajan myönteiseen suuntaan kehittyneet valtimonkovettumataudin vaaratekijät ponnahtivat nousuun: kolesteroli, ylempi verenpaine, suolan käyttö. Myös korkean riskin potilaita on luopunut oleellisen tärkeistä lääkityksistä. Juuri tällä hetkellä on meneillään kansan keskuudessa tuorein Finriski -kartoitus, jonka tuloksia odotellaan kiivaasti.
Tämän hetkisen tieteen tuottamia ravitsemussuosituksia on siis syytä uskoa. Ne ovat maailmanlaajuisia, ja niissä on analysoituna tuorein tieto. Jos uutta ilmaantuu, ohjeita päivitetään. Ohjeisto on erittäin samanlainen kaikkialla maailmassa. Tiede on asiassa siis harvinaisen yksimielinen.
Pehmeä rasva on valtimoille hyväksi. Kova rasva, siis eläin- ja maitorasva sekä ravinnon kolesteroli vaikuttavat maksassa samalla tavalla: LDL-kolesterolireseptorit vähänevät. Pienet pahanlaatuisen kolesterolin hiukkaset (LDL-kolesteroli) aiheuttavat valtimonkovettumataudin tunkeutuessaan valtimon seinämään. LDL-kolesteroli poistuu elimistöstä vain maksan LDL -kolesterolireseptoreiden kautta.
Jos käyttää paljon tyydyttynyttä (kovaa) rasvaa, veren LDL-kolesterolitaso nousee ajan oloon vääjäämättä. Toki asiaan vaikuttaa yksilöllisen geeniperimän kokonaisuus.