Hävikkilaatikot, hävikkimehu, hävikkijäätelö, hävikkiolut – nyt trendikkäiden hävikkituotteiden sarjaa jatkaa uusi hävikkiglögi, joka saattaa olla maailman ensimmäinen laatuaan.
Videolla: MTV Testasi S-ryhmän kahden euron hävikkilaatikon. Mitä kaikkea löytyi sisältä?
Sekä elintarvikevalmistajat että ruokakaupat ovat nyt lähteneet toden teolla kehittämään erilaisia hävikkituotteita. MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla on kerrottu aiemmin muun muassa erilaisista hävikkijäätelöistä. Kesällä 2020 muun muassa lanseerattiin Ingmanin Hupsis-jäätelö, joka valmistetaan normaalisti hävikkiin joutuvasta palautusmassasta. Viime elokuussa hävikkijääteölkelkkaan hyppäsi myös Froneri Finland, joka toi markkinoille uuden Aino-hävikkijäätelön.
Ruokakaupoissa on sen sijaan aiemmin puuhailtu muun muassa hävikkimehua sekä erilaisia hävikkilaatikoita. Ensimmäisenä hitiksi nousseet kahden euron hävikkilaatikot toi myyntiin Lidl. Tänä vuonna omat hävikkilaatikonsa toi myyntiin myös S-ryhmä.
Lue myös: MTV selvitti, mitä löytyy S-marketin kahden euron ruokalaatikosta: Katso sisältö!
Kauppoihin uusi hävikkiglögi: "Suomen, ellei jopa maailman ensimmäinen laatuaan"
Keskolla sen sijaan on kehitelty jatkoa suositulle Hyvis-hävikkimehulle. Alkavan sesongin kunniaksi K-kaupoissa aletaan nyt myydä myös Hyvis-hävikkiglögiä.
Idea hävikkiglögissä on sama kuin K-ryhmän ja mehunvalmistaja Thrstyn yhdessä kehittämässä mehussa, joka on valmistettu keskusvaraston hävikkihedelmistä, -marjoista ja -vihanneksista. Hevi-tuotteisiin saattaa tulla kolhuja matkalla varastolle, kun taas osa ei mahdu vaadittuihin ulkonäköstandardeihin. Esimerkiksi tällaiset syömäkelpoiset, mutta myyntiin kelpaamattomat omenat ovat erinomaista raaka-ainetta hävikkiglögiin.
– Pohdimme jatkuvasti, miten voisimme hyödyntää hävikkiä uusiksi tuotteiksi. Tänä jouluna K-kauppojen asiakkaat pääsevät nauttimaan hävikkiglögistä, joka on tietojemme mukaan Suomen, ellei jopa maailman ensimmäinen laatuaan, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske.
Hyvis-glögiin päätyvät hävikkiomenat kulkevat tiukan tarkastuksen läpi, jolla varmistetaan niiden laatu ja soveltuvuus glögin raaka-aineeksi.
– Ajatus hävikkiglögistä syntyi työntekijältämme. Glögiä valmistetaan siitä syömäkelpoisesta omenalajikkeesta, josta hävikkiä on kulloinkin syntynyt – siksi maku ja väri voi vaihdella pulloittain. Kuinka paljon glögiä voidaan tuottaa riippuu siitä, miten paljon omenahävikkiä syntyy, kertoo Thrstyn yrittäjä Teemu Laine.
Ruokakaupoissa taistellaan monenlaisilla aseilla hävikkiä vastaan
Ruokakaupoissa tehdään jatkuvasti töitä hävikin vähentämiseksi. K-ryhmässä tavoitteena on minimoida omasta toiminnasta aiheutuva hävikki ja hyödyntää väistämättä jäävä biojäte esimerkiksi biokaasun tuotannossa.
– Tärkeässä roolissa ovat ennaltaehkäisevät toimet, kuten myyntiä ennustavat tilausjärjestelmät, tehokas logistiikka, henkilökunnan kouluttaminen ja pakkausominaisuuksien optimointi. Parasta ennen -päiväyksen tai viimeisen käyttöajankohdan lähestyessä tuotteita voidaan myydä alennettuun hintaan ja lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Vasta tämän jälkeen elintarvikekelvoton biojäte voidaan hyödyntää energiantuotannossa, Timo Jäske kertoo.
S-ryhmä on kertonut, että ketjun uokakauppojen hävikki laski vuoden 2020 aikana peräti seitsemän prosenttia. Muutoksen taustalta löytyvät sekä toiminnan kehittäminen että koronan takia selvästi kasvanut kysyntä. S-ryhmän uutena tavoitteena on edetä kohti ruokahävikin puolittamista.
– Hävikkitalkoissa tarvitaan meidän kaikkien panostusta. Yhä useampi kulutta pohtiikin erilaisia keinoja oman hävikin vähentämiseksi. Tässä myös meillä, kaupan ja maran toimijana sekä tavaran toimittajilla on mahdollisuus tukea kuluttajia esimerkiksi tuotepakkauksien tai uusien hävikkituotteiden kautta. Myös ruuan arvostuksen nostaminen hävikkikeskusteluun on tarpeellista, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa totesi tammikuussa.