Mainos

Vuosi sitten Lidlin ruokaosastolla tehtiin oleellinen muutos ja syntyi kahden euron hittituote: "Nähdään fiksuna tekona ilmaston ja lompakon puolesta"

Ruokakaupat ovat onnistuneet vähentämään hävikkiä erilaisin keinoin. Punalaputetut tuotteet ovat suomalaisille tuttu juttu jo vuosien takaa, Lidlissä otettiin puolestaan käyttöön vuosi sitten menestykseksi kasvaneet hävikkilaatikot. 

Kerroimme jo maaliskuussa Lidlin viime syksynä käyttöön ottamista hävikkilaatikoista, joista kasvoi hetkessä hittituote. Monessa myymälässä aamulla myyntiin laitetut hukka-alen hävikkihevilaatikot myydään pois silmänräpäyksessä.

– Kahden euron hävikkihevilaatikosta on tullut tavoiteltu erikoisuus, jonka ostamisesta ihmiset postaavat someenkin, Lidliltä kerrottiin maaliskuussa.

Hävikkilaatikoissa myydään hehkeimmät hetkensä nähneitä hedelmiä ja vihanneksia sekä edellisen päivän paistopisteen leipiä. Koska hukka-ale sai innostuneen vastaanoton, se laajennettiin kaikkiin Lidl-myymälöihin Hangosta Sodankylään. Nyt Lidliltä kerrotaan, että laatikoiden suosio on kasvanut entisestään: hukka-alella säästetään hävikiltä jopa miljoona kiloa kasviksia ja leipää vuodessa.

Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa.

Kansallista hävikkiviikkoa vietetään 7.9-13.9.2020. Hävikkiviikko haluaa nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.

– Suomalaiset ovat yhä tietoisempia hävikin tuottamasta ilmastokuormasta. Hävikkituotteiden ostaminen nähdään fiksuna tekona ilmaston ja lompakon puolesta. On ilahduttavaa, että hieman kolhiintuneille hedelmille ja vihanneksille ja eilisen paistopistetuotteille on ostajia hukka-alen kautta, sanoo Lidl Suomen vastuullisuuspäällikkö Maija Järvinen

Hukka-alen lisäksi myös perinteiset punalaputetut tuotteet menevät hyvin kaupaksi: Lidlin teettämän tutkimuksen vastaajista lähes puolet ostaa säännöllisesti alennettuja tuotteita, 85 prosenttia vähintään silloin tällöin. Hukka-aleen päätyvät tuotteet ovat vielä täysin käyttökelpoisia tuotteita 

– Emme halua, että hävikki siirtyy kaupasta kotiin, Järvinen kertoo.

 Lidlissä hävikin osuus ruokakiloista on noin puolitoista prosenttia, kun kaupan alalla keskimääräinen luku on kaksi prosenttia. Järvisen mukaan hävikin pienentäminen lähtee jo valikoiman koosta sekä oikeista tilausmääristä. 

– Seurataan tarkkaan tuotteiden menekkiä, lämpötiloja, myyntiaikoja ja tuoreutta ja muutoksiin reagoidaan herkästi. Hukka-ale on loppupään keino – tavoite tietenkin on, että hävikkiä ei syntyisi ollenkaan, Järvinen sanoo. 

Myymättä jääneitä tuotteita luovutetaan ruoka-apuun sekä käytetään rehunvalmistuksessa ja energiantuotannossa. Hävikin suhteen iso vastuu on myös kotitalouksilla, sillä kotitaloudet vastaavat 30 prosenttia kaikesta ruokahävikistä. Kauppojen osuus on 18 prosenttia.

– Kotona kannattaa tehdä samoja juttuja hävikin pienentämiseksi kuin mitä me teemme kaupassa. Suunnitelmallisuus, oikeiden määrien ostaminen ja ensin vanhentuvien tuotteiden käyttäminen ensimmäisenä tepsivät. Helppoja hävikkiruokia ovat esimerkiksi keitot, pizzat ja pastat. Niissä ei lainkaan haittaa, vaikka esimerkiksi tomaatti olisi jo hieman pehmennyt, Järvinen muistuttaa.

Hävikkibuumi näkyy kaupoissa ja tuotelanseerauksissa

Koska suomalaiset ovat yhä tiedostavampia kuluttajia, myös kaupat ja elintarvikevalmistajat ovat viime aikoina kiinnittäneet entistä enemmän huomiota hävikin ehkäisyyn. Samalla tietysti säästyy rahaa, kun normaalisti roskiin päätyvät elintarvikkeet saadaankin hyödynnettyä jossain muodossa. 

Erilaiset hävikkituotteet ovat nyt suosittuja. Useat elintarvikevalmistajat ovat jo ehtineet lanseerata omat hävikkiherkkunsa. Esimerkiksi Fazer toi viime vuoden syyskussa myyntiin oman Makea moka -karkkipussin, joka koostuu ylijäämämakeisista. Karkkipussit pakataan kerran kuukaudessa, ja ne rakentuvat yhteensä 88 mahdollisesta karkkikomponentista, riippuen kuukauden aikana syntyvästä hävikistä.

Punalaputetut tuotteet ovat tuttu ilmiö suomalaisista ruokakaupoista jo vuosien takaa. S-ryhmässä laajennettiin punalaputettujen tuotteiden käytäntöä kesällä 2017 uudella ilta-alella. Viimeisten iltatuntien aikaan asiakas saa 60 prosentin alennuksen tuotteista, joiden päiväys on menossa vanhaksi. Ennen ilta-alea punalaputetut tuotteet ovat 30 prosentin alennuksessa. Vuonna 2019 S-ryhmästä kerrottiin, että kaiken kaikkiaan yli 70 miljoonaa tuotetta punalaputetaan vuosittain ja myydään alennettuun hintaan.

Myös erilaisia hävikkituotelanseerauksia on viime aikoina nähty. Talvella myyntiin tuotiin Suomen Jäätelön ja K-ruokakaupan yhdessä ideoima vegaaninen kierrätysbanaanijäätelö. Bananasajäämä-jäätelöön hyödynnetään myynnistä poistettuja tummuneita banaaneja. Banaanit kerätään biokaasuautolla pääkaupunkiseudun K-ruokakaupoista ja kuoritaan käsin Vantaalla sijaitsevassa jäätelötehtaassa. Kuorinnan jälkeen banaanit keitetään ja prosessoidaan jäätelöksi 400 gramman kartonkirasioihin.

Fazer sen sijaan toi aiemmin myyntiin Makea moka -hävikkikarkkipussin, Ingman Hupsis-hävikkijäätelön ja Froneri Finland niin ikään oman Aino-hävikkijäätelönsä.

Hävikkiä vastaan taistelevat myös erilaiset netissä toimivat ruoan verkkokaupat, kuten Fiksuruoka ja Matsmart. Helsingissä kauppakeskus Redissä on puolestaan Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa WeFood.

Lähteet: Lidl, S-ryhmä, Kesko

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja