Moni ei tiedä, mistä Fazerin suosittu suklaapatukka on saanut nimensä – lue mielenkiintoiset suklaafaktat

Suklaasydämiä
Tunnetko jo suklaan historian meillä ja maailmalla? Colourbox

Kuka keksi suklaan, miten se tuli Suomeen ja millaista suklaata suomalaiset nykyään syövät? Lue suklaafaktat!

Maanantaina 14.2. vietetään ystävänpäivää. Ystävyyttä ylistävän juhlapäivän viettoon liitetään usein olennaisena osana suklaa. Koostimme ystävänpäivän kunniaksi kaikille suklaanystäville mielenkiintoisia faktoja makeasta herkusta.

Kaakao oli lääkettä ja lemmenjuomaa

Suklaata nautittiin alun perin nestemäisessä muodossa, eräänlaisena kaakaojuomana. Asteekkinen karvaaseen kaakaopavuista valmistettuun xocoatl-juomaan sekoitettiin myös chiliä.

1500-luvulla kaakaopavut rantautuivat tiettävästi ensimmäisen kerran Euroopan mantereelle Espanjaan, jossa niistä ryhdyttiin valmistamaan sokerilla makeutettua juomaa. Kaakaojuoma saavutti myös suuren suosion lääkkeenä ja lemmenjuomana.

Van Houten patentoi kaakaopuristimen

Varsinaisten suklaatuotteiden kehitys vei kuitenkin aikaa parisataa vuotta. Kiinteää suklaata tehtiin Euroopassa ensimmäisenä Torinossa Italiassa 1700-luvun lopulla.

Vuonna 1828 alankomaalainen Casparus van Houten patentoi kaakaopuristimen, jolla saatiin pavuista rutistettua rasva eli kaakaovoi. Jäljelle jääneestä kaakaojauheesta valmistettiin muun muassa tummaa suklaata. Van Houtenin perhe tunnetaan kaakaojauheestaan, jota valmistetaan vielä tänäkin päivänä.

Maitosuklaa kehiteltiin puolestaan vuonna 1875, kun sveitsiläinen Daniel Peter keksi lisätä kaakaojauheen joukkoon maitotiivistettä. Se pehmensi tumman suklaan makua ja vaalensi väriä. 

Milloin suklaa tuli Suomeen?

Videolla: Voiko tämä suklaa olla hyvää? Testasimme oudon Lidl-uutuuden

Suomessa suklaata maisteltiin 1800-luvulla Venäjän vaikutuksesta. Makeistehdas Brunbergin mukaan muualta maailmalta ei tuolloin juuri tuotu makeisia, sillä Venäjä peri ulkomailta kuljetuista makeisista tuontitulleja suojatakseen omaa tuotantoaan. Silti suklaamaistiaisia saatiin todistettavasti ainakin Ruotsista.

Venäjältä oppia kävi hakemassa myös Karl Fazer. Fazerin konvehtien ja suklaan valmistaminen aloitettiin Helsingin Kluuvikadulla vuonna 1894.

Makeistehdas Brunbergille suklaan valmistamisen mahdollisuus avautui noin 1910-luvulla, kun Brunbergin edeltäjä, A. W. Lindforsin karamelli- ja marmelaaditehdas osti Ab William Wiik Oy:n. William Wiikillä oli valikoimissaan suklaata, ja yritysoston kautta Brunberg sai tarvittavat valmiudet suklaan valmistamiseen.

Fazerin ensimmäinen suklaapatukka ja sen merkitys

Da-Capo syntyi aikanaan kierrätysajatuksen pohjalta, kun laadunvalvonnassa virheelliseksi todetut liköörikonvehdit haluttiin saada uusiokäyttöön. Ne sulatettiin ja seokseen lorautettiin mausteeksi rommia, koska se tasoitti sopivasti liköörin makua. Valmistuksen aikana Da-Capo -massa keitetään 110-asteiseksi, jolloin suurin osa alkoholista haihtuu.

Da-Capo tuli markkinoille 1916 ja vuoteen 1939 asti sitä myytiin paperipäällysteisenä konvehtikaramellina. Suklaapatukkana Da-Capo on ollut myynnissä vuodesta 1949 lähtien. Vuonna 1957 se palasi jälleen markkinoille myös kääreellisenä konvehtina.

Moni ei tiedä, että suklaan nimi tulee itse asiassa musiikkitermistä "Da Capo", joka tarkoittaa "uudelleen alusta". Se viittaa suoraan tuotteen valmistustapaan.

Suomen suosituimmat suklaapatukat

MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla kerrottiin viime vuonna Suomen myydyimmistä uutuusherkuista. S-ryhmä paljasti, että uusi Fazer Crunchy -suklaapatukka nousi yllättäen myydyimmäksi suklaapatukaksi.

Iltasanomien tuoreessa selvityksessä kerrotaan, että patukka on yhä kauppojen myydyimpien joukossa. Muita Suomen myydyimpiä suklaapatukoita ovat muun muassa Tupla Maxi, Geisha, Daim sekä Kismet. 

Videolla: Tee itse Dumle-tikkareita! Näin helppoa se on

1:29

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja