Mainos
Mainos
Mainos

Mitä yhteistä on Parman kinkulla, fetajuustolla ja karjalanpiirakalla? Suomalaisherkuista povataan vientivaltteja maailmalle

Suomessa tunnetaan italialainen ilmakuivattu kinkku ja kreikkalainen fetajuusto, mutta harvempi maailmalla tietää Puruveden muikun tai savustetun poron kylmäsavulihan. Kaikki edellä mainitut tuotteet nauttivat kuitenkin samasta EU:n nimisuojajärjestelmästä, joka suojaa perinteisten herkkujen nimiä ja valmistustapoja.

Rukiinen taikina lepää jauhotetulla puisella pirttipöydällä. Tottuneissa kaulivissa käsissä taikinasta syntyy vauhdilla ohuita kuoria pinoksi pöydän reunalle. Kuoren keskelle lusikoidaan riisisuurimoista keitettyä puuroa. Sitten seuraa kuoren reunojen rypytys. Uunipelti vieressä täyttyy valmiista piirakoista, jotka katoavat pian kuuman leivinuunin uumeniin.

Tällaisia mielikuvia herättää karjalanpiirakka – erityisesti, jos suvussa on itäsuomalaisia tai karjalaisia juuria. Hämeessä vanhaa paikallista perinnettä vaalitaan sahtia valmistamalla. Lapissa perunapenkissä viljellään tietenkin jauhoista Lapin puikulaa. Kustakin Suomen kolkasta löytyy perinteikkäitä elintarvikkeita, jotka tunnetaan nimellään kautta Suomen.

Nimisuoja suojelee perinnetuotteita

Yhteensä kymmenen suomalaista elintarviketuotetta ja kaksi alkoholituotetta on suojattu EU:n nimisuojajärjestelmässä.

Nimisuoja tarkoittaa sitä, ettei muualla maailmassa tuotettuja tuotteita saa myydä samalla nimellä tai nimisuojauksen yhteydessä määriteltyä perinnereseptiä noudattamatta. Harva suomalainen kenties tietää, että niin kuin hienoimmat konjakit tai samppanjat, myös esimerkiksi suomalainen vodka on suojattu samalla laatujärjestelmällä.

Maa- ja metsätalousministeriön tavoite on saada vuoteen 2025 mennessä Suomeen 20 uutta nimisuojattua tuotetta. Parhaillaan nimisuojaa edistetään Suonenjoen mansikalle ja Aito Saunapalvikinkulle.

– Potentiaalisia nimisuojattavia suomalaisia tuotteita löytyisi rutkasti enemmänkin, arvioi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen.

Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha ovat saaneet suojattu alkuperänimitys -nimisuojat.

”Italialaisilla ilmakuivattu kinkku, suomalaisilla saunapalvikinkku”

Nimisuojan edellytys on, että tuotteella on jo tunnistettava, kaupallistettu tuotenimi. Esimerkiksi ruisleipää leivotaan koko Suomessa, mutta savolainen leivinuunissa paistettu ruisleipä eroaa valmistustavaltaan satakuntalaisesta reikäleivästä. Kumpaakin kutsutaan kuitenkin vain ruisleiväksi. Siksi suomalainen ruisleipä ei täytä nimisuojamerkinnän ehtoja.

Esimerkiksi savolaisen ruisleivän voisi nimisuojata, jos riittävän moni valmistaja pääsisi yhteisymmärrykseen sen nimestä ja valmistustavasta.

– Leipäjuustolla sen sijaan olisi hyvät edellytykset nimisuojalle. Saaristolaisleivänkin nimisuojasta on keskusteltu, Särkkä-Tirkkonen sanoo.

Italialainen ilmakuivattu kinkku tunnetaan ympäri maailman erityisestä valmistusmenetelmästään. Suomalaisillakin on potentiaalia viedä kinkkuaan maailmankartalle, sillä Aito Saunapalvikinkulle haetaan parhaillaan nimisuojaa.

– Hienoa tavallaan, että italialaisilla on ilmakuivattu kinkku ja suomalaisilla saunapalvikinkku!

Muita potentiaalisia, ulkomaillekin vietäviä tuotteita ovat muun muassa suomalainen metsämustikka, puolukka ja karpalo.

– Maailmalla pensasmustikkaa markkinoidaan jonkin verran metsämustikan imagolla. Myös suomalainen karpalo on aivan eri tuote kuin esimerkiksi pohjoisamerikkalainen karpalo. Suomalaista herkkutattia viedään jo jonkin verran Italiaan. Kaura on juuri nyt kovassa nosteessa maailmanmarkkinoilla, Särkkä-Tirkkonen sanoo.

Maantieteellistä alkuperää esille tuoville järjestelmille kuten nimisuojalle on ominaista huomioida paikallisesti sopeutuneet lajikkeet, rodut, tuotantotavat sekä luonnonvarojen kestävä käyttö, todetaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n raportissa.

– Nimisuojatuotteet voivat siten parhaimmillaan olla alueillaan ajureita kestäville ruoantuotantojärjestelmille. Tämä on ilmastonmuutosnäkökulmasta mielenkiintoinen seikka, joka harvoin tulee mainituksi.

Nimisuoja suojelee väärennöksiltä

Nimisuojajärjestelmä on aikanaan lähtenyt viineistä ja levinnyt elintarvikkeisiin ja maataloustuotteisiin. Koko EU:n nimisuojajärjestelmän taustalla on EU-alueen halu profiloitua maailmanmarkkinoilla laatutuotteiden valmistajana. Suomalaisten näkökulmasta merkintätavasta voisi olla hyötyä vientituotteiden markkinoinnissa.

Nimisuojatut suomalaiset elintarviketuotteet:

Lapin Puikula-peruna (SAN), 1997

Sahti (APT), 2002

Kalakukko (APT) 2002

Karjalanpiirakka (APT) 2003

Kainuun rönttönen (SMM) 2008

Lapin Poron liha (SAN), 2009

Lapin Poron kuivaliha (SAN), 2010

Lapin Poron kylmäsavuliha (SAN), 2011

Kitkan viisas (SAN), 2013

Puruveden muikku (SMM), 2013

– Nimisuojattujen tuotteiden taloudellista etua on tutkittu. Nimisuojatun tuotteen hinta on markkinoilla keskimäärin kaksinkertainen muihin tuotteisiin verrattuna. Lisäksi, jos yrityksellä on yksi, hyvin valittu nimisuojattu tuote, sillä voi olla positiivinen vaikutus myös muihin tuotteisiin. Tiettyyn alueeseen viittaava tuote voi tuoda koko aluetta maailmalla tunnetummaksi.

Nimisuojajärjestelmän tarkoitus on suojata tuotteita nimen väärinkäytöltä, mutta myös lisätä tuotteen tunnettuutta. Kuluttajalle nimisuojamerkintä takaa sen, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä ovat tunnettuja.

Otetaan esimerkiksi Karjalanpiirakka, jonka nimi on suojattu aitona, perinteisenä tuotteena vuonna 2003. Kuka tahansa voi etsiä omalla kielellään karjalanpiirakan reseptin Euroopan komission ylläpitämästä DOOR-tietokannasta.

Karjalanpiirakoihin voisi teoriassa törmätä vaikka lontoolaisen kahvilan tiskillä. Karjalanpiirakan valmistustapa on määritelty tarkoin nimisuojauksen yhteydessä: kuoritaikina tulee kaulia tarpeeksi ohueksi, lähes läpikuultavaksi ja pyöreänmuotoiseksi.

Karjalanpiirakalla on aito perinteinen tuote -nimisuoja.


Tästä tunnistat nimisuojatun tuotteen

SMM

Suojattu alkuperänimitys (SAN) rajaa tuotteen valmistamisen ja tuotannon vain sen perinteiselle maantieteelliselle alueelle. Suomalaisista tuotteista alkuperänimityksellä on suojattu muun muassa Lapin Puikula, Lapin poron kuivaliha ja Kitkan viisas, joka viittaa Koillismaan ylänköalueen järvistä pyydettyihin muikkuihin, joiden erityisominaisuus on pehmeä ruoto.

SAN

Kun vähintään yksi seuraavista vaiheista: tuotanto, jalostus tai käsittely, tapahtuu tietyllä maantieteellisellä alueella, tuote voi saada suojatun maantieteellisen merkinnän (SMM). Suomessa merkinnän ovat saaneet Puruveden muikku ja Kainuun rönttönen. Eurooppalaisista tuotteista Schwarzwaldin kinkku ja Aachenin piparkakut ovat saaneet SMM-merkinnät. Maantieteellinen suojaus on vahva, sillä se kieltää myös mielleyhtymät. Siksi suomalaisen supermarketin hyllyltä et löydä Suomessa valmistettua fetajuustoa, vaan salaattijuustoa. Feta on valmistettava Kreikassa määriteltyä valmistustapaa noudattaen.

APT

Perinteistä tuotantotapaa tai koostumusta korostava merkintä on aito perinteinen tuote (APT). Suojauksen saanutta tuotetta voidaan valmistaa missä tahansa EU:n alueella, mutta tuote on valmistettava rekisteröidyn valmistusmenetelmän ja ainesosaluettelon mukaisesti. Suomalaisia APT-suojattuja tuotteita ovat karjalanpiirakan lisäksi kalakukka ja sahti. Eurooppalaisista tuotteista esimerkiksi mozzarella-juusto on APT-suojattu, joten sitä saa perinteistä valmistustapaa noudattaen valmistaa myös Suomessa.

Jos suomalainen törmäisi Lontoon matkallaan karjalanpiirakaksi nimettyyn tuotteeseen, joka ei muistutakaan aivan tuttua röpelöreunaista piirakkaa, hän voisi ilmoittaa vääryydestä joko paikalliselle elintarvikeviranomaiselle tai Ruokavirastoon.

Ainutlaatuinen kasvukausi tuottaa maukkaita raaka-aineita

Suomen maantieteellinen asema on koko maailman mittakaavassa erityinen. Näin pohjoisilla leveysasteilla ei ole toista vastaavaa aluetta, jolla kasvukausi olisi yhtä lyhyt ja lämmin. Maaperä ja ilmasto mahdollistavat monipuolisen viljelemisen ja kasvattamisen.

– Lyhyt kasvukausi tuo suomalaisiin marjoihin ja yrtteihin erityisen makunsa, jollaista ei ole muualla. Kasvukausi on hyvin intensiivinen, Särkkä-Tirkkonen kuvailee.

Suomalaisille puhtaat vesistöt, vehreä luonto ja vaihtuvat vuodenajat ovat itsestäänselvyyksiä. Aina paras markkina ei olekaan tuotteen valmistusalueella.

– Tapasin erään italialaisen suuren balsamiviinietikan valmistajan, joka kysyi, arvaisinko, missä he myyvät tuotettaan heikoiten. Vastaus oli Modena, joka nimenomaan tunnetaan balsamiviinietikastaan! Paikalliset nimittäin uskovat, että heidän isoäitinsä tekemä balsamiviinietikka on kaikkein parasta.

Särkkä-Tirkkosen mukaan Suomessa on paljon vastaavia kaupallisia tuotteita, joita suomalaiset eivät arvosta samalla tavalla, mutta joiden markkinarako saattaisikin löytyä ulkomailta.

– Suomalaisesta marjamehusta meillä kaikilla on mielikuva, että me voimme itse käydä keräämässä marjat ja tehdä niistä mehua. Miksi sitä silloin ostaisi kaupasta valmiina?

Miten nimisuojaa haetaan?


  • Yksittäinen tuottaja ei voi hakea nimisuojaa. Suojausta voi hakea ainoastaan useampi tuottaja yhdessä tai tuottajia edustava järjestö tai organisaatio.
  • Tuotteen tulee olla erityinen ja erota muista vastaavista tuotteista.
  • Nimisuojamerkinnän hakeminen ja käyttö on ilmaista.
  • Haku on kaksivaiheinen: ensin hakemus käsitellään kansallisesti ja sen jälkeen EU:ssa.
  • Tarkat hakuohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta.


Lisätietoa: Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja