Mandorla-muoto Fanefjordin kirkossa Tanskassa.Shutterstock
Mantelissa "jumalat kohtaavat ihmisen"
Manteli on tuttu uskonnollinen symboli. Mandorla-nimistä geometristä kuviota käytetään esimerkiksi ikoneissa.
Sen nimi tarkoittaa mantelia.
Kun kaksi ympyrää leikkaa toisensa, leikkauspisteeseen muodostuu mantelimainen kuvio. Kaksi maailmaa ikään kuin yhdistyy, ja mantelin muodossa "jumalat kohtaavat ihmisen", Väisänen kuvaa.
– Mantelinkukassa on aina viisi terälehteä, ja viisi on kristityille tärkeä luku. Se symboloi Kristuksen viittä haavaa.
"Onnellisuudenkin ajateltiin löytyvän hänelle, joka löytää puurosta Jeesus-lapsen"
Mantelipuun siemenen uskonnollinen merkitys on voinut kodeissa muuttua arkisemmaksi perinteeksi: manteli laitetaan puuroon, koska niin on aina tehty. Väisäsen mukaan symbolinen merkitys on voinut kokea saman kohtalon kuin mikä tahansa viesti lapsuudesta tutussa rikkinäinen puhelin -leikissä.
– Siinä yksi kuiskaa jotain toisen korvaan, ja tämä taas kuiskaa kuulemansa seuraavan korvaan ja niin edelleen. Mitä enemmän osallistujia on, sitä varmemmin tarina muuttuu matkalla. Minun perheessäni jäljelle oli jäänyt syntymä ja lapsi, mutta Jeesus ja Jeesuksen syntymäpäivä oli unohtunut matkan varrella.
Kun kaksi ympyrää leikkaa toisensa, leikkauspisteeseen muodostuu mantelimainen kuvio.Shutterstock
– Manteliin on jo noin 12 000–14 000 vuoden ajan liittynyt ajatus, että Jumala kohtaa ihmisen, Väisänen kuvasi Huomenta Suomessa. Katso koko haastattelu videolta jutun alussa!
Kristinuskossa ajatus saa tietynlaisen muodon.
– Missä Jumala kohtaa ihmisen? Tietysti teologian mukaan Kristuksen hahmossa, hänhän on jumala ja ihminen yhtä aikaa. Mantelista tulee kristussymboli, Väisänen kuvaa.
– Luonnollisestikin kristillisessä joulujuhlassa riisipuurosta etsitään juuri syntymäpäiväsankaria. Onnellisuudenkin ajateltiin löytyvän hänelle, joka löytää puurosta Jeesus-lapsen – eli mantelin, hän sanoo teoksessaan.