Miksi joulupuuroon lisätään manteli? Vastaus saattaa yllättää

Riisipuuro
Manteliperinne juontaa juurensa vuosisatojen taakse. Shutterstock

Monissa perheissä riisipuuron joukkoon sekoitetaan aina jouluaattoisin manteli. Tapa on tuttu, mutta tiesitkö, että sen historia ulottuu aina antiikin Kreikkaan saakka. 

Suomessa onnea tuovia manteleita ryhdyttiin laittamaan puuroon 1800-luvulla, Suomi Syö ja Juo -sivustolla kerrotaan. Mantelilla on ollut erilaisia merkityksiä, mutta aina sen on uskottu tuovan löytäjälleen jotakin onnellista: naimattomat pääsivät naimisiin ja naimisissa olevat saivat perheenlisäystä.

Vaikka meillä manteli on aina tuonut onnea, historian saatossa sillä on ollut aivan toisenlainen merkitys. 

Tapa peräisin antiikin Kreikasta 

Joulupuuroon laitettava manteli juontaa juurensa Antiikin Kreikkaan, jossa iloisissa illanvietoissa johonkin ruokaan oli tapana piilotettiin papu. Pavun löytäjä oli juhlan kuningas tai kuningatar, joka sai määrätä muille juhlijoille erilaisia hölmöjä tehtäviä.

Tapa levisi pian muualle Eurooppaan ja lopulta myös Suomeen. Suomeen saapuessaan papu muuttui kuitenkin manteliksi ja erilaiset tehtävänannot saivat jäädä. Niiden tilalle tuli vain yleinen hyvän onnen merkitys.

***

Testaa myös paahdettu kaurapuuro:

Paahdettu kaurapuuro – näin helposti nostat tavallisen aamupuuron uudelle tasolle 0:51

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.