S-ryhmän ruokakaupoissa ei ole käytössä erillisiä hävikkihyllyjä tuotteille, ja siihen on olemassa selkeät perusteet.
Kerroimme torstaina MTV Uutisten Makuja.fi -ruokasivustolla, miten erilliset hävikkihyllyt ovat muodostuneet hitiksi ainakin K-ryhmän kaupoissa. Millaiset käytännöt S-ryhmällä sitten on hävikkituotteiden suhteen?
"Tärkeimmät ratkaisut tehdään jo ennen hävikkihyllyä"
HOK-Elannon alueosuuskaupan vastuullisuuspäällikkö Satu Kattilamäki kertoo MTV:lle, ettei ketjussa ole käytössä erillisiä hävikkihyllyjä tuotteille. Tuotteiden myynnissä keskitytään siihen, että asiakas löytää hakemansa tuotteen tutulta myyntipaikaltaan.
– Jokainen hävikkiin päätyvä tuote on myös taloudellinen menetys kaupalle. Sen takia asian eteen on tehty vuosia töitä. Tärkeimmät ratkaisut hävikin vähentämiseksi tehdään jo ennen, kuin tuote on myymälässä ennustamalla menekkiä ja tilaamalla tuotteita sen mukaan. Se on aina tasapainoilua, eikä kaikkea voi viimeiseen asti ennustaa. Sen takia meillä on ollut punalaputus käytössä jo noin 15 vuotta.
Vuonna 2015 S-ryhmässä otettiin ensimmäisen kerran käyttöön punalaputettujen tuotteiden tupla-ale. Idea tuli Kattilamäen mukaan Alepan henkilökunnalta.
– He ehdottivat, että tehdäänkö tällainen ”happy hour”, eli voisiko punalaputetuilla tuotteilla olla tupla-ale, jolla buustattaisiin myyntiä. Tästä rakennettiin malli, joka pikku hiljaa siirtyi muihinkin ketjun kauppoihin.
Näin hintojen alentaminen eli punalaputtaminen toimii S-ryhmällä
Tuotteiden punalaputtamisessa lähdetään siitä liikkeelle, että jos elitarvikkeen viimeinen käyttöpäivä on huomenna, lätkäistään siihen tämän päivän iltana ale-tarra. Asiakkaalle on kätevämpää, että tuotteet alennetaan omilla paikoillaan, eikä niitä lähdetä siirtelemään erilliseen hävikkihyllyyn.
Kyse on Kattilamäen mukaan myös siitä, että eri elintarvikkeet vaativat erilaisia säilytyslämpötiloja, eikä yhteinen hävikkihylly ole siinäkään mielessä järkevä ratkaisu. Lisäksi on asiakkaalle mukava yllätys löytää lempituotteensa kohdalta punalaputettu, alennettu tuote.
Punalaputetut tuotteet ja muut ruokahävikin vähentämiseen tähtäävät tekijät ovat Kattilamäen mukaan pienentäneet S-ryhmän ruokahävikkä seitsemän vuoden aikana noin 15 prosentilla.
Suomalaisille punalaputetut tuotteet ovat muodostuneet jo normaaliksi osaksi ruokaostoksia, mutta maailmalla tapaa saatetaan yhä ihmetellä.
– Vuonna 2019 New York Timesin toimittaja tuli tekemään juttua aiheesta ja ihmetteli punalapputuotteita, kun meille tämä oli jo ihan normijuttu.
S-ryhmässä päätettiin testata punalaputtamista myös palvelutoreilla. Pakattujen elintarvikkeiden lisäksi alennetun tuotteen voi löytää vaikka palvelumyynnin salaateista tai lämpimänä myytävistä tuotteista tuotteen valmistuspäivän iltana
– Palvelutorilla saatetaan huomata, että hetkinen, salaatteja on sen verran jäljellä, ettei niitä kaikkia ehditä myydä jäljellä olevan aukioloajan puitteissa. Silloin myymälät tekevät omat ratkaisunsa ja voivat buustata tuotteen myyntiä alentamalla hintaa. Tämä on koettu toimivaksi ratkaisuksi ja on käytössä jo kaikilla palvelutoreillamme. Ei nyt välttämättä ihan joka ilta sieltä punalaputettuja tuotteita löydä, kuten pakatuista tuotteista.
Punalaputetut tuotteet aiheuttivat alkuun ryysiksen tiettyihin Alepoihin
Kattilamäen mukaan punalaputetuista tuotteista on tullut monelle suomalaiskuluttajalle tärkeä osa ruokaostosten suunnittelua.
– On asiakkaita, jotka ajoittavat ostoksensa siihen kellonaikaan, että saavat ostettua tuotteita tupla-alella. Jos itsekin näen haluamani tuotteen punalaputettuna tehdessäni ruokaostoksia, niin totta ihmessä sen valitsen, Kattilamäki sanoo ja muistelee vielä aikoja, jolloin S-ryhmän ”happy hour” otettiin ensimmäisen kerran käyttöön:
– Muistan, kun tämä lanseerattiin vuonna 2015 Alepassa...meillä oli sellaisia Alepoita esimerkisi kantakaupungissa, joissa kävi paljon opiskelijoita. Siellä sattoi olla ihan jono kaupan takana, kun ihmiset odottivat, että kello tulisi yhdeksän ja alkaisi tupla-ale. Niitä jonoja ei enää ole, vaan käytäntö on tullut osaksi kuluttajien normitapaa.