Talven salakavala kaloripommi – juotko itsesi lihavaksi?

Suomalaisten joulujuoma on ehdottomasti glögi, mutta näin ei ollut vielä hieman yli sata vuotta sitten. 

Melkoinen kaloripommi

Yhdessä lasillisessa (2 dl) on noin sata kaloria, joten vyötärölle harmitonta huvia sen juominen ei ole. Glögissä on mausteiden lisäksi runsaasti sokeria, mikä ei tee siitä mitään terveysjuomaa. 

Resepti tuhansia vuosia vanha

Keskiajalla mausteviini oli erittäin suosittua Euroopassa ja sen sisältämillä ainesosilla uskottiin olevan parantava vaikutus, minkä lisäksi niitä käytettiin peittämään huonon viinin makua. Antiikin Kreikassa viiniin laitettiin mausteiden lisäksi myös kukkia. 

Ensimmäisen kerran maustetun viinin resepti mainitaan maailman vanhimmassa kokkikirjassa, jonka kirjoitti Apicius noin 2 000 vuotta sitten. 

Kuninkaiden suosikkijuoma

Kustaa Vaasa oli erityisen suuri mausteviinin ystävä. Hänen suosikkijuomansa sisälsi sokeria, hunajaa, kanelia, inkivääriä, kardemummaa ja neilikkaa. Myös Erik XIV nautti maustetusta juomasta ja hänen kruunajaisissaan vuonna 1561 nautittiin juomaa, jossa oli viinin ja mausteiden lisäksi maitoa. 

Hehkuviinin perillinen

Glögi on saksalaisten rakastaman hehkuviinin perillinen, mutta on esiäitiään mausteisempi. Myös sana glögi tulee hehkuviiniltä, joka on saksaksi gluchwein. 

Saapui Suomeen 1900-luvun alussa

Ruotsiin glögi saapui jo 1600-luvulla, mistä se levisi hiljalleen myös Suomeen. Aluksi vain rantaruotsalaisissa perheissä käyttöön otetusta tavasta on tullut perinne koko Suomessa, ja vain harvassa perheessä juhlitaan nykyään joulua ilman glögiä. 

Lähde: Allt om Mat, Kysy.fi