Monille joulu ei ala ennen lautasellista lämmintä joulupuuroa. Joulupuuron historia ulottuu kauas menneisyyteen, eikä sitä ole aina tehty riisistä. Mantelin piilottaminen puuroon on kuitenkin vanha perinne.
Manteli ei ole aina tuonut onnea
Joulupuuron sekaan on tapana piilottaa kuorittu manteli, jonka uskotaan tuottavaan löytäjälleen onnea seuraavalle vuodelle. Perinne on vanha, mutta mistä se on peräisin?
Manteli on monien vaiheiden kautta päätynyt osaksi pohjolan jouluperinnettä. Tapa juontaa juurensa aina antiikin Kreikan ajoille, jolloin illanvietoissa saatettiin piilottaa ruokaan papu.
Piilotetun pavun löytäjä oli juhlan kuningas tai kuningatar, joka sai keksiä juhlijoille erilaisia tehtäviä, joista ei saanut kieltäytyä.
Tapa kulkeutui ajan kuluessa lopulta mitä luultavimmin Ruotsiin, jonka kautta manteli se levisi myös Suomeen.
Jossain vaiheessa pavun tilalla alettiin käyttää mantelia. Erilaiset leikit jäivät myös matkasta ja mantelin merkitys muuttui onnea tuovaksi yllätykseksi.
Puuro ei aina ole ollut riisistä valmistettua
Riisistä valmistettu joulupuuro on vasta reilut sata vuotta vanha tapa. Aiemmin joulupuuro oli valmistettu kaurasta tai ohrasta.
Valkoinen riisipuuro saattoi olla hienouden ja hyvätuloisuuden mitta, joten aluksi sitä ei juurikaan näkynyt rahvaan joulupöydässä.