Michelin-tähti voi olla ravintolalle rasite – "Jos tippuu tähtiä, se on bonusta"

Suomessa vain neljä ravintolaa on saanut Michelin-tarran oveensa. Syitä on monia, suurimpana se, että luksusillallisista nauttivia rikkaita on tässä maassa liian vähän. Michelin-tähden vaaliminen on ravintolalle rankka bisnes.

Suomalaiset Michelin-ravintoloitsijat eivät tähdistä stressaa - siis ne jotka ovat vielä jäljellä. Tärkeintä on se, että ovella tuulee ja pöydät täyttyvät.

Asiakkaan, ei tähtien takia

– Emme tee tätä työtä tähtien takia, vaan sen takia, että asiakkaat nauttivat. Jos siitä tippuu tähtiä, se on bonusta. Olemme hyvin tyytyväisiä, että säilytimme tämän yhden tähden, kuvailee helsinkiläisen Olo-ravintolan apulaiskeittiömestari Taneli Myllyvirta.

Suomalaisilla ravintoloilla ajat ovat tiukkoja. Lama on jatkunut jo vuosia ja varsinkin huippuravintoloita elättävät eniten korttia firman piikkiin vinguttavat pomot.

Tätä lystiä rajoitettu monissa yrityksissä. Helsingissä on  kaatunut jo kaksi ravintolaa Michelin-tähti rinnassa.

Michelin-tähti vaatii kaiken

Ravintoloita arvioivan Suomen gastronomian seuran puheenjohtaja Tiina Lähteenoja-Niemelä sanoo suoraan, että Michelin-tähti voi olla rasite, eivätkä tätä kiistä ravintoloitsijatkaan.

– Tähti vaatii parhaat raaka-aineet ja huipputason henkilökunnan niin salissa kuin keittiössä. Tasosta ei voi tinkiä päivääkään, jos tähden haluaa säilyttää - puhumattakaan, että tahtoisi niitä lisää. Tämä voi olla liian kallista ravintolalle, kuvailee Lähteenoja-Niemelä.

Michelin-tähdellä palkitun Chef & Sommelier-ravintolan toinen omistaja Sasu Laukkonen pohtii asiaa huvittuneena. Hänelle oli täysi yllätys, että ravintola sai tähden pari vuotta sitten. Kyseessä on ”pieni kortteliravintola” Eirassa.

Tähti on lainaa, suomalainen ruoka ei

– Emme edes tavoittele toista tähteä. Ja palkintohan on meillä vain lainassa, se voidaan ottaa myös pois. Tarkastaja voi piipahtaa salaakin. No emmehän me koskaan tavoitelleet edes ensimmäistä, naurahtaa Laukkonen.

Michelin-rasitteista huolimatta gastronomien puheenjohtaja myöntää olevansa hiukan pettynyt siihen, että Suomeen ei tullut uusia tähtiä.

– Suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt huimasti. Laadukkaita raaka-aineita, lähiruokaa ja sesonkiruokaa vuodenaikojen mukaan. Meillä on hyviä ravintoloita - monessa hintatasossa, kehuu Lähteenoja-Niemelä.

– Me asiakkaat voisimme katsoa myös vähän peiliin. Jos syömme työpäivänä pikaruokaa emmekä käytä hyviä lounasravintoloita, ravintolat kaatuvat, suomii gastronomipomo.

Lamaa vastaan - luksuksella

Mutta, oi sitä luksusta, oi! Olo-ravintola ei lamasta piittaa, vaan tarjoaa ”jotain muuta”. Miten olisi 18 ruokalajin menu uniikeilta käsin tehdyiltä lautasilta omassa pikkuravintolassa.

Annokseen kuuluu miltei yksityinen kokki, joka tekee kattauksen juuri sinulle ja saat seurata kokkaamista ihan vierestä. Hinta 150 euroa!  Ja tietysti viinit vielä lisää hintalappuun.

– Takaamme että kyseessä on elämys, enemmän kuin tavallinen ravintolailta.

Niille, joilla ostovoima kestää.