Metsästä hankittu ravinto sisältää jäämiä Tsernobylin ydinvoimaonnettomuudesta. Sienien säteily ylittää EU-alueen myyntisäännösten pitoisuusrajat.
Sieniä innokkaasti syövillä saattaa olla huolenaihetta, sillä syksyn herkut säteilevät edelleen vähemmän herkullista cesium-137:ää. Tätä radioaktiivista ainetta päätyi Suomeen vuoden 1986 Tsernobylin ydinvoimaonnettomuuden laskeumassa.
Cesiumin puoliintumisaika on 30 vuotta, mutta osa sienistä ylittää edelleen turvallisena pidetyt pitoisuusrajat.
Keskimäärin suomalainen saa sienistä vain murto-osan vuosittaisesta säteilyannoksestaan. Keskivertokulutukseksi on Säteilyturvakeskuksen mukaan laskettu 1,5 kilogrammaa sieniä vuodessa. Säteilyannokseen vaikuttavat kulutusmäärän lisäksi valmistusprosessi, syötävä sienilaji ja keruupaikka.
Käsittelyllä suuri vaikutus säteilyannokseen
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen sanoo, ettei ravintosuosituksissa ole erityisiä sienien käyttömäärään liittyviä suosituksia.
– Sienet lasketaan osaksi kasviryhmän suositeltavia tuotteita. Sienistä saatavan säteilyannoksen määrässä ratkaisevaa on käsittely, sanoo Lyytikäinen.
Sieniä liottaessa tai keitettäessä suuri osa sienten sisältämästä radioaktiivisesta cesiumista siirtyy veteen, joka viskataan ruoanlaiton jälkeen menemään. Näin sienistä poistuu 70–80 prosenttia cesiumista.
Mikäli haluaa päästä säteilystä tehokkaammin, käsittelyn voi toistaa, jolloin cesiumista häviää 90–95 prosenttia. Kuivatut ja suolatut sienet suositellaan liottamaan kylmässä vedessä yön yli. Itse kuivaaminen ilman liotusta ei vähennä cesiumin määrää.