Luomu reilusti ylihinnoiteltua? Asiantuntija selittää elintarvikkeiden hintoja

luomutuote, kauppa, vertailu
Lehtikuva

Kauppias pyytää sitä, mitä asiakas on valmis maksamaan – muodikkaiden ruokien katteet ovat korkeat.

Makuja.fi selvitti syitä elintarvikkeiden hintojen taustalla. Kaupan alaan perehtynyt Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Lasse Mitronen avaa, miksi jotkut tuotteet ovat niin kalliita.

– Tuotteiden hintaan vaikuttaa tuotekehitys ja niin sanotut innovaatiokustannukset. Jos menekki on heikkoa, se heijastuu heti hintaan, Mitronen sanoo.

Niin kutsutuissa light-tuotteissa maksaa brändi ja tuotetutkimukset.

– Kuluttajat usein epäilevät, että ovatko tuotteiden keveys- ja ravitsemuslupaukset bluffia. Tämä vaatii valmistajilta tutkimuksia, jotka maksavat, Mitronen jatkaa.

Joidenkin tuotteiden kohdalla ihmettelyä herättää se, että tuote ei eroa viereisestä raaka-aineeltaan tai valmistustavoiltaan, mutta se on silti kalliimpi. Esimerkiksi maustamaton jogurtti on monesti kalliimpaa kuin makeutetut jogurtit. Tämä selittyy sillä, että tuotteita ostetaan vähemmän ja niiden pitäminen valikoimissa on kauppiaalle riski. Hävikin mahdollisuus hinnoitellaan tuotteeseen mukaan.

Luomutuotteet voisivat olla edullisempia

Ihan näin yksinkertaista ruokien hinnoittelu ei kuitenkaan ole. Joissakin tuotteissa katteet ovat selvästi korkeammat kuin massamyyntituotteissa. Hinnassa näkyy, onko asiakas valmis maksamaan siitä enemmän.

– Jos kauppa näkee, että tuote menee paremmalla hinnalla, niin sittenhän siitä kannattaa ottaa se parempi hinta, Mitronen toteaa.

Esimerkiksi luomutuotteita myydään vielä suhteellisen pienelle joukolle asiakkaita, ja oletusarvona on, että tämä pieni joukko on valmis maksamaan luomusta enemmän. Tämän vuoksi luomu saattaa joskus maksaa enemmän kuin sen oikeastaan tarvitsisi.

– Luomutuotteita ei yleensä edes kampanjoida. Herää suuri kysymys, miksi ne ovat kalliimpia. Eihän niiden tarvitsisi olla. Toki hinta tulee osittain siitä, että teollisia menetelmiä ei käytetä ja raaka-aine on kalliimpaa. Toisaalta, laatukin on silloin oletettavasti parempaa, Mitronen pohtii.

Jauheliha on aina halpaa

Jauheliha on hyvä esimerkki tuotteesta, joka on melkein aina halpaa.

– Jauheliha pyritään hinnoittelemaan jatkuvasti edulliseen hintaan, koska sille on jatkuva kysyntä. Toisaalta jauheliha on myöskin massatuotettua, mikä vaikuttaa hintaan, Mitronen selittää.

Sen sijaan esimerkiksi kala on jauhelihaan verrattuna hintava tuote. Mitrosen mielestä tämä johtuu siitä, että kalan myynnissä ollaan osittain luonnon armoilla: jos kalansaalis on pieni, on hintakin korkea. Lohitarjouksia taas ilmestyy kauppoihin silloin, kun kalaa on saatu enemmän.

Kalan ja jauhelihan erona on kuitenkin myös se, miten tuotteen ympärille pystytään rakentamaan lisäarvoa. Kala mielletään helpommin luksustuotteeksi, toisin kuin teollisesti tuotettu jauheliha.

– Jauheliha on aina jauhelihaa, eikö niin, Mitronen toteaa.

Harva tiedostaa ruokien hintoja

Suurin osa asiakkaista miettii hintoja vasta vertaillessaan hintoja kaupassa. Tällöin vertailun kohteena ovat lähinnä hyllyssä viereisellä paikalla olevien tuotteiden hinnat.

– Jos erikoistuote on 20 prosenttia kalliimpi kuin viereinen tuote, niin asiakas ajattelee, että hetkinen, mistä minä tässä oikein maksan, Mitronen toteaa.

Eri ihmisillä on myös hyvin erilainen kipuraja hintojen suhteen.

– Erottelu hinnoissa tehdään kaupassa sillä valinnan hetkellä, kun verrataan hintaa muiden tuotteiden hintoihin, Mitronen sanoo.

Nita Makkonen, nita.makkonen@mtv.fi


Lue myös:

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.