Suomalaisesta kalasta on tullut ylellisyystuote. Miten kotimaista kalaa saadaan ruokapöytiin?
Kotimainen kala kiinnostaa suomalaisia kuluttajia, mutta sitä nähdään ruokapöydissä vähän. Ulkomainen kala sen sijaan menee kaupaksi, vaikka olemme tuhansien järvien maa.
Norron Oy:n perustaja ja Suomalainen menestysresepti -ohjelmassa jo toista kertaa kilpaileva Roy Norro on ottanut asiakseen ratkaista tilanteen. Norron mukaan suomalaiset kalat voi jakaa kahteen kategoriaan, joista toinen lienee ruuanlaitossa useimmille tuttu.
– Ensimmäinen kategoria ovat ruuanlaitossa helposti hyödynnettävät kalat, eli niin sanotut arvokalat. Näitä ovat esimerkiksi kuha, ahven ja siika, sekä monelle tuttu kotimainen kirjolohi, Norro kertoo.
Vaikka kuluttajille tutut kalaraaka-aineet tekevät kauppansa, ne eivät kuulu keskivertosuomalaisen jokapäiväiseen arkeen. Poikkeuksena ovat kotitarvekalastajat, sillä he pyytävät ja käsittelevät kalansa itse.
– Näiden helposti käsiteltävien kalojen hinta on keskivertokuluttajalle aivan liian korkea, sillä suomalainen haluaa ostaa kalansa valmiiksi jalostetussa muodossa, eli käytännössä fileinä. Kun kalan on oltava helppokäyttöistä arjessa, ja toimitusketjussa kauppaan asti on monta välikättä ja vaihetta, nousee kilohinta korkeaksi, Norro toteaa.
Marttojen kehittämispäällikkö ja ruoka-asiantuntija Taru Karonen tietää kotimaisen kalan hinnan olevan suuri tekijä. Viime aikoina inflaatio on nostanut elintarvikkeiden hintoja, mutta esimerkiksi kotimaisen kuhan ja lohen hinnat ovat olleet jo kauan korkealla. Viimeistään hintojen nousu on tehnyt suomalaisesta kalasta monelle ylellisyystuotteen.
– Moni kuluttaja kokee, että jo lähtökohtaisesti kalliiden kalojen hinta on noussut yksinkertaisesti liikaa. Toisaalta monelta puuttuu rohkeus ja taito käsitellä kalaa, Karonen sanoo.
Karosen kanssa samoilla linjoilla on myös Norro.
– Kokonaisen ja käsittelemättömän kalan hinta on merkittävästi kohtuullisempi, mutta keskivertokuluttaja ostaa kalansa käsiteltynä, Norro summaa.
Alihyödynnetyt kalalajit
Toinen kalaraaka-ainekategoria ovat vähemmän hyödynnetyt kotimaiset kalat, joita Suomen järvissä riittää. Miksi monia suomalaisia kalalajeja ei hyödynnetä?
– Vähemmän hyödynnettyjä kotimaisia kaloja ei ole käytetty entisaikojen tapaan ruuaksi enää pitkään aikaan, koska vaatii vielä enemmän käsittelyä, aikaa ja vaivaa, että siitä saadaan nykykuluttajalle kelpaavaa ruokaa. Näin on, vaikka kalat ovat lähtökohtaisesti maukkaita ja laadukkaita, Norro sanoo.
Alihyödynnettyjä kaloja ovat esimerkiksi lahna, särki ja sulkava. Kahden kategorian välille jää hauki, jota nähdään jo hieman enemmän suomalaisissa ruokapöydissä ja ravintoloissa.
– On ihan luonnollista, että otetaan se kalaraaka-aine, jonka valmistamiseen pannulla menee viisi minuuttia. Jos kala pitää perata ja fileoida tai siinä on paljon ruotoja, se jää helposti kauppaan, Norro täräyttää.
Karonen vahvistaa, että kalankäsittelytaidoille on kysyntää. Sen vuoksi Marttajärjestö panostaa tulevana vuonna kalakursseihin, joilla on mahdollista oppia kalojen käsittelyn taitoja. On kuitenkin myös muita syitä siihen, miksi tietyt kotimaiset kalat eivät kelpaa kaikille.
– Monella kalalla on oma tyypillinen makunsa, joka voi olla miedon kuhan tai lohen makuun tottuneelle vieras. Siltä osin saattaa olla kyse makutottumuksista tai ennakkoluuloista, Karonen pohtii.
Suomalaisen kalan tulevaisuus saattaa olla kirkastumaan päin, sillä viime vuosina kauppojen hyllyille on tullut enemmän kotimaisia kalatuotteita.
– Ruokakauppoihin on ilmaantunut esimerkiksi särjestä tehtyjä säilyke- ja pakastetuotteita, Karonen kertoo.
Karonen kannustaa suosimaan suomalaista kirjolohta Norjan lohen sijaan, sillä kotimainen kirjolohi on edullisempaa, kestävämpää ja korkealaatuista.
– Väitteen, että norjalainen lohi on muka suomalaista kirjolohta parempaa, voi unohtaa, Karonen muistuttaa.
Helppous ja vaivattomuus houkuttelevat
Norro on jo onnistunut tuomaan kalaa ruokapöytiin. Suomalainen menestysresepti -ohjelman neljännellä tuotantokaudella pitkään keittiömestarina työskennellyt Norro siivitti tiensä finaaliin kotimaisesta kirjolohesta, särjestä ja lahnasta valmistetulla Kalatassu-tuotteella.
– Idea Kalatassusta syntyi, kun halusin tarjota lapsilleni terveellistä, helppoa ja grillattavaa kalaruokaa, Norro muistelee.
Alihyödynnetyistä suomalaisista kaloista pitää Norron mielestä kyetä jalostamaan sellaisia elintarvikkeita, joiden hyödyntäminen arjessa on helppoa, nopeaa ja vaivatonta järkevään hintaan. Muuten särkeä tai lahnaa nähdään tulevaisuuden ruokapöydissä yhä vähemmän.
– Muita ratkaisuja ei yksinkertaisesti ole. Kun markkinoille tulee riittävän pitkälle vietyjä kalajalosteita mistä tahansa suomalaisesta kalasta, lähtee kotimaisten kalojen kulutus nousuun, Norro sanoo.
Ympäristöystävällisempi kotimainen
Norron usko kotimaisen kalamarkkinan nousuun on vahva. Iso osa ongelmaa on edullisen ulkomaisen kalan kulutus. Norjalainen lohi ja ulkomailta tuleva seiti käyvät kaupaksi, koska niihin kuluttajalla on varaa.
– Koska suomalaisen kalan tarjonta on vähäistä, sen hinta pysyy korkealla. Samaan aikaan kotimaisen kalan kulutus pysyy vähäisenä, Norro sanoo.
On olemassa monta hyvää syytä ostaa kotimaista kalaa. Yksi on, että suomalaisia ammattikalastajia on jäljellä enää muutama sata.
– Mitä enemmän syömme suomalaista luonnonkalaa, sen varmemmin suomalaisen kalastajan elinkeino säilyy, Norro muistuttaa.
Hyvä syy suosia kotimaista on ympäristö. Läheltä tulleen kalan hyödyntäminen on vastuullisempaa kuin ulkomailta tuodun. Suomalaisen kalan kuljetusketjut ovat lyhyitä ja särkikalojen kalastamisen myötä vesistöjen laatu paranee.
– On vaikea sanoa, onko vähemmän käytettyjen kalojen saatavuus heikko, koska ihmiset eivät osta esimerkiksi särkeä tai lahnaa. Kyse on myös siitä, että näitä kaloja ei ole saatavilla kauppoihin. Suomalaisia ammattikalastajia on niin vähän, Karonen sanoo.
Karosen mielestä kalan kulutuksen kannalta on joka tapauksessa lupaavaa, että ainakin Pro Kalan kuluttajatutkimuksen mukaan jopa 80 % suomalaisista haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa.
Suomalainen menestysresepti -ohjelman uusi kausi alkaa ti 21.11. klo 20 MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla.