Hanaveden laatu vaikuttaa myös kahvin makuun. Suomalaisten kaupunkien hanavesissä on yllättävänkin suuria eroja.
Petri Niemisen ja Terho Puustisen tuore teos Kahvi – suuri suomalainen intohimo kertoo kaiken olennaisen suomalaisten rakastamasta juomasta. Kahvikulttuurin ja -lajikkeiden esittelyn lisäksi kirjassa opastetaan salat hyvän kahvin valmistamiseen. Teoksessa nostetaan esille myös veden laadun merkitys hyvään kahviin.
Vedellä on väliä
Suomalaiset saavat nauttia moniin muihin maihin verrattuan poikkeuksellisen puhtaasta hanavedestä. Suomen vesissäkin on kuitenkin suuria eroja, jotka vaikuttavat myös kahvin makuun. Kahvikupillisessa on jopa 98,75 prosenttia vettä. Siksi on sanomattakin selvää, että veden laatu on tärkeä osa hyvää kahvia
Niemisen ja Puustisen mukaan tärkeintä on veden puhtaus. Puhdas vesi on värintöntä, mautonta ja hajutonta. Esimerkiksi Helsingin ja Turun vesilaitokset pystyvät tarjoamaan kohtuullisen hyviä vesiä. Kuitenkin jos niiden rinnalla maistetaan pehmeää ja happamuudeltaan neutraalia lähdevettä, hyvä vesi saa uuden määritelmän.
Lohjalla on poikkeuksellisen kovaa vettä
Veden puhtauden lisäksi hyvään kahviin vaikuttaa myös veden kovuus. Kovuus määrittää sen, kuinka hyvin kahvin yhdisteet uuttuvat juomaan. Mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän siinä on magnesiumia ja kalsiumia. Kova vesi heikentää siis kahvin uuttumista.
Kovastakin vedestä voidaan saada hyvää kahvia, mutta silloin uuttoa kannattaa tehostaa esimerkiksi käyttämällä hienompaa jauhatusta tai pidempää uuttoaikaa. Kovan veden sisältämä kalkki voi myös vaurioittaa esimerkiksi kahvinkeittimen lämmönvaihdinta. Siksi kovan veden alueilla on suoritettava tiheästi kalkinpoistoa. Suomessa ongelma on harvinainen, mutta poikkeuksiakin on: esimerkiksi Lohjan seudulla vesi on poikkeuksellisen kovaa.