Ethän sinäkin sorru kamalaan kahvisyntiin? Moni suomalainen ei tule edes ajatelleeksi, vaikka rahaa valuu hukkaan

Omistatko Moccamaster -kahvinkeittimen? Tätä niksiä et tiennyt 0:43 Omistatko Moccamaster -kahvinkeittimen? Tätä niksiä et tiennyt

Iso osa suomalaisten keittämästä kahvista päätyy suoraan viemäriin. Kahvinvalmistajat muistuttavat hävikkiviikon kynnyksellä, miten kahvihävikkiä voisi helposti pienentää.

Videolla: Omistatko Moccamasterin? Tätä niksiä et ehkä tiennyt!

Suomalaiset rakastavat korkealaatuista kahvia, ja me juommekin sitä henkeä kohden yli 1 300 kuppia vuodessa. Siitä huolimatta iso osa keittämästämme kahvista päätyy suoraan viemäriin, kertoo kahvivalmistaja Meira tiedotteessaan.

Luonnonvarakeskus ja Paulig selvittivät jo viime vuonna kahvin, teen ja kaakaon yhteishävikin johtavan hävikkimäärissä monia muita elintarvikkeita. Suomalaiset kaatavat kahvia viemäreihin vuosittain noin 2,5 litraa henkilöä kohden ja lähes 4 litraa taloutta kohden. Tämä muodostaa noin 13 prosenttia kotitalouksien vuosittaisesta ruokahävikistä. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan kahvia enemmän hävikkiin päätyy vain vihanneksia ja hedelmiä.

"Kahvia ei osata ajatella samalla tavalla ruokahävikkinä kuin vaikkapa leipää"

Syyskuun puolivälissä vietettävä kansallinen Hävikkiviikko haluaa nostaa ruoan arvostusta, ja sama tavoite on Meiralla. Kahvi on liian arvokasta viemäriin.

– Uskon, että kahvia ei osata ajatella samalla tavalla ruokahävikkinä kuin vaikkapa leipää. Kahvipapu on kuitenkin arvokas raakaaine, jonka käsittelyyn ennen sen päätymistä kahvina kauppojen hyllyille tarvitaan satojen alansa ammattilaisten työpanos ja matka maapallon toisella puolella sijaitsevilta viljelmiltä Suomen Vallilaan, Meiran vastuullisuus- ja strategiajohtaja Marleena Bask toteaa.

Eniten kahvia lavuaariin päätyy niissä kotitalouksissa, joissa sitä myös juodaan eniten. Yleisin syy kahvihävikille on, että keitettävän kahvin määrää ei osata arvioida oikein. Luonnonvarakeskus Luken ja Pauligin vuonna 2019 teettämän selvityksen mukaan kahvihävikkiä syntyy erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa, kun taas Helsingissä ja Uudellamaalla hävikki on pienempää. 

Kahvin suuri osuus ruokahävikkikokonaisuudessa yllätti Luken tutkijat Hanna Hartikaisen ja Inkeri Riipin vuonna 2020. 

– Tässä tutkimuksessa arvioimme ensimmäistä kertaa nestemäisen hävikin osuuden kotitalouksissa, joten vertailutietoa aiemmista määristä ei ole, Hartikainen ja Riipi kertoivat vuonna 2020 tiedotteessa.

Nauti kahvi kotonakin termarista!

Miten omassa kodissa syntyvää kahvihävikkiä pystyisi sitten helposti pienentämään? 

Kahvia kannattaa valmistaa kerralla vain sen verran kuin on juojia. Jos valmistat kerralla enemmän kahvia, kaada kahvi termoskannuun. Kahvi säilyy termarissa tuoreena puolisen tuntia. Stumptown Coffee -yrityksen kahvikouluttaja Emily Rosenberg  muistutti aiemmin, että kahvia ei kannata lämmittää uudelleen

– Kaikissa kahveissa on jonkin verran kitkeryyttä, mutta vastavalmistetussa kahvissa on myös runsaasti makeutta ja happamuutta, jotka tasapainottavat katkeruutta ja luovat monimutkaisen ja herkullisen juoman. Kun lämmität kahviasi, kiniini ja kofeiinihapon tuotanto lisääntyy ja kahvista tulee entistäkin kitkerämpää, Rosenberg sanoi.

Kotonakin voi käyttää termosmukia. Siinä kahvi säilyy lämpimänä pidempään, eikä tarvitse uudelleenlämmitystä.

– Kun juot kahvia kotona, et ehkä tule ajatelleeksi, että voisit juoda sitä termosmukista tavallisen kahvimukin sijaan.

Ylijääneen kahvin voi myös pakastaa kahvijääpaloiksi, jotka sopivat kuuman kahvijuoman viilentämiseen tai nautittavaksi sellaisenaan esimerkiksi maidon kanssa. Kahvia voi lisäksi käyttää useissa erilaisissa kastikkeissa, dipeissä ja leivonnassa. Käytettyjä kahvipuruja voi sen sijaan hyödyntää esimerkiksi kasvimaan lannoitteena, hiekoituksena tai itse tehdyissä kasvonaamioissa.

Lähteet: Meira, Paulig, Luonnonvarakeskus

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat