Mitä alkoholipitoiselle glögille tapahtuu, kun sitä keittää? Mihin asteeseen glögi kannattaa lämmittää? Otimme selvää.
Yle Tiede selvitti joulukuussa yhteistyössä Heurekan sekä Helsingin yliopiston kanssa, kuinka nopeasti alkoholi haihtuu glögistä, jos sitä keittää kattilassa. Tulokset olivat yllättävät: kun alkoholivahvuudeltaan 10-prosenttisen glögin antoi porista kattilassa 100 asteessa kiehuten, se muuttui alkoholittomaksi jo viidessä minuutissa.
Päätimme kysyä asian taustoista hieman enemmän. Vastaukset antoi Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskuksen kemianluokka Gadolinin tutkimusavustaja Joona Kontinen.
Kauanko menee, että alkoholi haihtuu glögistä keittämällä?
Teoriassa kaiken etanolin poistaminen on mahdotonta, koska vesi ja etanoli muodostavat keskenään atseotrooppisen seoksen. Atseotrooppinen seos on kahden nesteen muodostama systeemi, jossa nesteet käyttäytyvät yhden aineen tavoin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että veden ja etanolin erottaminen täydellisesti on mahdotonta. Koska vesi ja etanoli muodostavat atseotrooppisen seoksen niin lämpötila nousee suoraan 100 asteeseen ja sekä vesi että etanoli alkavat haihtua. Etanoli toki huomattavasti nopeammin.
Siihen kuinka nopeasti etanoli glögistä haihtuu vaikuttaa lämmityksen ’’voimakkuus’’, eli kuinka suuri määrä energiaa glögiin saadaan syötettyä aikayksikköä kohden, sekä pinta-ala jossa haihtuminen tapahtuu. Nämä tekijät vaikuttavat toki myös veden haihtumiseen.
Ylen kanssa tekemieni mittausten perusteella 10 prosentin vahvuisessa glögissä oli viiden minuutin keittämisen jälkeen alkoholia jäljellä 0,75V% ja 10 minuutin jälkeen enää 0,12V%. Tämä keittäminen tehtiin tavallisella kattilalla ja normaalilla keittolevyllä. Tässä tutkimuksessa luonnollisesti vettäkin haihtui, mutta tutkimme kuitenkin veden ja etanolin suhdetta, joten tämä ei haitannut tätä tutkimusta.
Mikä on optimaalinen valmistuslämpötila glögille?
Toki optimaalinen aivan omien mieltymysten mukaan. Etanolin haihtumisen kannalta, kun glögi pidetään alle 78 asteessa niin haihtumista ei tapahdu merkittävissä määrin.
Haihtuuko alkoholi glögistä samalla tavalla mikroaaltouunissa lämmittämällä?
Lämmitystavalla ei ole merkitystä. Mikroaaltouuni lämmittää juoman mikroaalloilla joiden energia absorboituu juomassa oleviin poolisiin molekyyleihin. Mikroaaltouunin lähettämien mikroaaltojen energia siis absorboituu vesi- ja etanolimolekyyleihin ja saa aikaan molekyylien liikkumista, pyörimistä ja värähtelyä. Näin energia glögiin vain tuodaan erilaisella systeemillä. Kuitenkin heti kun glögin lämpötila nousee yli 78 asteeseen niin etanolia alkaa haihtumaan reippaammin.
Olisiko varmin tapa valmistaa glögiä lisäämällä erikseen alkoholi valmiiksi lämmitettyyn glögin pohjaan?
Edelleen pätee se, että jos glögi on yli 78-asteista niin etanolia haihtuu. Eli jos keität glögiä ja jätät sen n. 100 asteeseen ja kaadat etanolin mukaan, niin energia mikä tästä glögistä vapautuu sen viilentyessä 100 asteesta 78 asteeseen kuluu pääosin etanolin haihtumiseen. Olomuodon muutos vaatii kuitenkin suhteessa paljon enemmän energiaa, kuin lämmittäminen, joten etanolin haihtuminen tässä skenaariossa on verrattain pientä. Todennäköisesti kuitenkin riittävän suurta, että sen huomaa.
Voi yrittää vaikka lisätä viinat noin 100-asteiseen glögiin ja haistaa sitä heti. Viinan haju tuntuu varmasti. Varmimmaksi tavaksi sanoisin lämmittämisen lämpömittarin kanssa ja alle 78 asteiseksi.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.