Glögin vääränlainen lämmitystapa voi aiheuttaa ikäviä oireita ja jopa myrkytyksen.
Suomalaiset ovat erityisesti joulun aikaan todellista glögikansaa. Tilastojen mukaan me suomalaiset juomme glögiä vuosittain jopa rakkaita naapureitamme ruotsalaisia enemmän.
Glögi nautitaan useimmiten kuumana. Sen valmistuksessa täytyy muistaa pari nyrkkisääntöä: Alkoholipitoista glögiä ei kannta koskaan lämmittää kiehuvan kuumaksi. Alkoholi alkaa haihtua juomasta jo alle 80 asteessa. Glögi on tarkoitus nauttia kuumana, mutta ei missään nimessä kiehuvan kuumana.
Älä koskaan lämmitä glögiä vedenkeittimessä
Mahdollisesti vaarallisin virhe, minkä glöginkuumennuksessa saattaa tehdä on käyttää juoman lämmittäjänä vedenkeitintä. Suomen Ruokaviraston mukaan vedenkeittimellä glögin lämmittäminen saattaa olla vaarallista, sillä hapan glögi voi syövyttää keittimen vastuksista juomaan kuparia. Kuparin liukeneminen juomaan voi aiheuttaa kuparimyrkytyksen, josta seuraa epämukavia oireita kuten oksentelua, ripulia ja huonoa oloa. Oireet voivat olla erityisen haitallisia esimerkiksi vanhuksille.
Kuparikattilat tai kuparisia ja alumiinisia sisäosia sisältävät vedenkeittimet eivät sovellu happaman juoman kuumentamiseen. Niistä saattaa liueta myrkyllisiä raskasmetalleja juomaan.
Vedenkeittimen kuparivastuksia ei välttämättä edes huomaa, sillä niiden suojana saattaa olla esimerkiksi teräslevy. Vastuksista voi kuitenkin tällöinkin liueta kuparia glögiin, joten vedenkeitintä ei saa käyttää muuhun kuin veden keittämiseen.