Yritykset haluavat lisää englanninkielistä perusopetusta – näin vastaavat Helsinki, Tampere, Turku ja Vantaa

Helsinki on perustamassa lisää englanninkielisiä perusopetuspaikkoja, sanoo kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) MTV Uutisille. 

– Oikeastaan viime valtuustokaudella jo tuplasimme paikkojen määrää. Kyllä tämä on ihan tunnistettu haaste meillä ollut, Razmyar toteaa.

Lisättävien opetuspaikkojen määrä ei ole vielä tiedossa, vaan tulee riippumaan tulevien vuosien kysynnästä.

Turussa paikkamäärä voi lähivuosina tuplaantua

MTV Uutisten sähköpostikyselykierroksen perusteella myös Turussa on suunnitelmia englanninkielisten koulupaikkojen lisäämisestä.

– Paikkamäärä voi parhaimmillaan alustavien ehdotelmien perusteella kasvaa merkittävästi, jopa kaksinkertaistaa nykykapasiteetin. -- Aikataulua ei voi sanoa tässä vaiheessa tarkkaan mutta vastaisin että niin pian kuin mahdollista, palvelualuejohtaja Tommi Tuominen kirjoittaa.

Tampereen tuoreessa kaupunkistrategiassa on tunnistettu tarve lisätä englanninkielistä opetusta, mutta tämän konkreettisempia suunnitelmia ei tällä hetkellä ole.

930 oppilaan Tampereen kansainvälinen koulu on käytännössä täysi.

– Toistaiseksi kysyntä ja tarjonta ovat olleet tasapainossa, perusopetusjohtaja Kristiina Järvelä kertoo.

Vantaa lisäsi englanninkielisiä paikkoja merkittävästi vuonna 2018, eikä ole tällä hetkellä suunnittelemassa uusia lisäyksiä.

– Tällä hetkellä tehdään arviota, voidaanko Vantaalle hakea jatkumoa IB-koulutusohjelman toteuttamiseksi kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen saakka, opetuspäällikkö Pepita Kaskentaus kommentoi.

Espoosta ei toimitettu vastausta MTV Uutisten sähköpostikyselyyn.

Englanninkielinen peruskoulutus sisältää pienen ristiriidan

Start-up-yhteisön mukaan uusia peruskoulupaikkoja ei tarvita tuhotonta määrää, vaan pienetkin lisäykset auttaisivat.

Erityisen keskeistä olisi, että joitakin paikkoja olisi jatkuvasti joustavasti vapaina.

Kun esimerkiksi peliyhtiö Supercell rekrytoi ulkomaisen koodarin Suomeen, tämän lasten tulisi päästä aloittamaan englanninkielinen koulutaipaleensa tarvittaessa kesken lukukauden.

Apulaispormestari Razmyarin mukaan Helsingissä on tunnistettu tämäkin kehityskohde.

– Sen osalta olemme uudistamassa oppilaaksiottokriteereitä alkuvuodesta. Lähtökohta on juuri se, että voi jatkuvasti hakea, eli ei tarvitse hakea pelkästään tammikuussa tai elokuussa, mikä on ollut aidosti perheille haaste.

Englanninkielinen peruskoulutus voi muodostaa myös omat periaatteelliset pulmansa. Jos Suomeen saapuvan perheen lapset eivät käy peruskouluakaan kotimaisilla kielillä, voi heillä olla vaikeuksia ylipäätään kotoutua maahan.

– Varmaan siinä semmoinen pieni ristiriita on, koska lähtökohtaisestihan me toivomme, että perheet viihtyvät täällä niin hyvin, että he jäävät tänne asumaan, Razmyar miettii.

– Mutta reaalimaailmassa asiat eivät aina toimi niin kuin toivotaan. Perheet muuttavat, on erilaisia komennuksia. Meillä täytyy olla valmiutta siihen, että meiltä löytyy joustoa.

• 17.10.18:39
  Kiusaaminen

  "Keulamummo" satuttanut lapsia vuosia Kuopiossa – tytön äiti: "Aika turvattomalle tuntuu"
• 15.10.15:47
  Uskonnot

  Elämänkatsomustieto ja islam entistä suositumpaa peruskoulussa
• 15.10.08:42
  Utsjoki

  Utsjoella on koulu jollaista ei ole missään muualla Suomessa
• 10.10.14:21
  Lahti

  Lahden koulupuukotuksesta epäilty vapautettu – huhut velkasuhteesta perättömiä
• 10.10.10:00
  Sää

  Pekka Pouta povaa puolikuivaa syyslomaviikkoa
• Lataa lisää