Ylioppilaiden kielitaito ruostuu

Ylioppilaiden todistuksessa on entistä harvemmin merkintä muun vieraan kielen kuin englannin suorittamisesta. Alle neljänneksellä tutkinnon keväällä 2010 valmiiksi saaneella päivälukion ylioppilaalla oli aineyhdistelmässä jokin muukin vieras kieli kuin englanti.

Vain kaksikymmentä kolme prosenttia päivälukioiden ylioppilaista kirjoitti jonkin muun vieraan kielen kuin englannin. Tässäkin sukupuolten välillä on selvä ero: pojista 85 prosenttia ei kirjoita mitään vierasta kieltä englannin lisäksi, tytöistä 70 prosenttia. Tytöistä 27 prosenttia kirjoitti yhden vieraan kielen, ja 3 prosenttia useamman. Pojista taas yhden kielen kirjoitti 14 ja useamman 1 prosentti.

Kielten suosio on laskemaan päin. Vielä 2008 jonkin muun vieraan kielen kirjoitti 27 prosenttia, vuonna 2009 kirjoittajia oli 25 prosenttia ja tänä vuonna enää 23 prosenttia.

Espanja venäjää suositumpi

Suosituin kieli on edelleen saksa, jonka joko pitkänä tai lyhyenä kirjoittaa 13 prosenttia, seuraavana on ranska, jonka kirjoittaa 7 prosenttia . Espanja on mennyt venäjän ohi, espanjan kirjoitti 3 prosenttia ja venäjän vain 2 prosenttia. Etenkin pitkiä, jo peruskoulussa aloitettuja A-kieliä kirjoitetaan todella vähän, yhteensä vain 1 500 suoritti jonkun A-kielen kokeen, kun ylioppilaita päivälukioissa oli yli 27 000.

Koulujen välillä isot erot

Vain 13 lukiossa vähintään joka viides ylioppilas kirjoitti pitkän vieraan kielen englannin lisäksi. Yli 40 prosentissa lukioista kukaan ei kirjoittanut pitkää kieltä. Ja löytyypä Suomesta hieman alle parikymmentä lukiota, joissa kukaan ei kirjoittanut mitään muuta vierasta kieltä, ei edes sitä suppeampaa ylioppilaskoetta. Englannin kielen osaamisesta taas ei pitäisi olla niin kovaa huolta, sen nimittäin kirjoittaa pitkänä 96 prosenttia ylioppilaista.

Katso Tuula Malinin raportti Pirkkalasta

Lue myös:

    Uusimmat