Yliopistot soittelevat opiskelijoiden perään saadakseen heidät palaamaan kampuksille – "Heistä on suuri huoli"

Yliopistot ovat pitkälti palanneet koronan aiheuttamasta etäopetuksesta lähityöskentelyyn, mutta osaa opiskelijoista ei kampuksella näy eivätkä opinnot etene.

Opintojensa kanssa kamppailevien opiskelijoiden henkilökohtaista tavoittelua on tehostettu ja lisätty yliopistoissa. Toiminnan tarkoituksena on tukea opiskelijoita ja edistää heidän hyvinvointiaan sekä opintojensa etenemistä.

Suomen yliopistojen rehtorineuvoston vararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso kertoo, että opiskelijoihin on otettu yhteyttä, jos kurssi on jäänyt kesken, opiskelija ei ole palauttanut oppimistehtäviä tai jos opinnäytetyöt eivät ole edenneet. Yhteydenottoja on tehty sähköpostitse, soittaen ja tekstiviestein.

Vastaavaa on tehty ennenkin, mutta korona-aikana opiskelijoiden tavoittelun tarve on kasvanut.

Laakso kertoo kysyneensä asiasta Suomen yliopistojen vararehtoreilta, jotka kertoivat opiskelijoiden tavoittelun lisääntyneen.

–  Vararehtorit korostivat, että puheluissa ei tiedustella opiskelijoiden valmistumisesta vaan sitä, mitä opiskelijalle kuuluu, Laakso sanoo.

Laakson mukaan opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä yhteydenottoihin. Läheskään kaikkia opiskelijoita ei ole tosin tavoitettu.

Helsingissä toiminta kohdistettu korona-aikana aloittaneisiin

Helsingin yliopisto on ottanut viime keväästä asti suoraan yhteyttä opiskelijoihin, joiden opinnot eivät ole edenneet aikataulussa. Edistymisen mittarina on käytetty kertyneitä opintopisteitä.

Helsingin yliopiston kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta kertoo, että käytäntö koskee kaikkia yliopiston yhtätoista tiedekuntaa.

–  Toiminta on kohdistettu erityisesti toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoihin, koska heistä on suurin huoli. He eivät päässeet opiskelijaelämään kampuksille mukaan koronavuosina 2020 ja 2021, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Suorat yhteydenotot ovat Niinistö-Sivurannan mukaan vain yksi toimista, joilla pyritään tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen etenemistä koronapandemian jälkeen.

Yliopistoon on myös palkattu lisää opinto-ohjaajia ja -psykologeja. Korona-aikana yliopistossa aloitettiin hyvinvoinnin edistämiseen keskittynyt verkkokurssi.

Niinistö-Sivuranta ei osaa sanoa, kuinka paljon opiskelijoita on jättänyt opintonsa korona-aikana kesken.

Ensimmäisen koronavuoden aikana jopa poikkeuksellisen moni suoritti opintonsa loppuun. Yhtenä syynä oli se, että yliopistossa päättyi tutkintouudistuksen siirtymäkausi.

Vararehtorikokouksen puheenjohtaja Laakson mukaan korona-aikana tutkintoja suoritettiin monissa yliopistoissa erittäin paljon. Yksi syy oli se, että opiskelijoilla oli enemmän aikaa opiskella, kun harrastukset olivat katkolla ja sosiaalista elämää vähemmän.

Osalla opinnot jäivät kuitenkin koronapandemian aikana kesken. Laakso kertoo, että opinnoista pudonneiden määristä ei ole tarkkaa tietoa. Juuri tätä ryhmää on pyritty tavoittelemaan, jotta heitä voitaisiin tukea.

Massaluennoista halutaan eroon

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Kalle Grönroos pitää hyvänä, että yliopisto ottaa suoraan yhteyttä opintojensa kanssa vaikeuksissa oleviin.

–  Se on aika konkreettinen tapa näyttää yksittäiselle opiskelijalle, että hänet nähdään yliopistossa, Grönroos sanoo.

Grönroosin arvion mukaan suurin osa opiskelijoista pitää lähiopetukseen paluuta hyvänä asiana. Suurista massaluennoista voitaisiin hänen mielestään luopua.

–  Niistä ei saa samaa hyötyä kuin pienemmistä luennoista, joilla voi keskustella luennoitsijan kanssa. Pakollisten massaluentojen läsnäolopakossa on myös se ongelma, että siellä voi olla pienestä flunssasta kärsiviä opiskelijoita, jotka voivat tartuttaa muita.

Hän pitää tärkeänä, että etäopiskelumahdollisuuksia säilytetään. Niistä hyötyvät erityisesti työssä käyvät ja perheelliset opiskelijat.

Osa opiskelijoista haluaa jatkaa etäopintoja

Opiskelijat ovat palanneet hyvin kampuksille korona-ajan etäopiskelujen jälkeen. Laakson mukaan syyslukukaudella noin 80 prosenttia kursseista on järjestetty läsnäolomuotoisena.

Osan kursseista voi suorittaa hybridinä eli joko läsnäolo-opetuksessa tai etänä. Vain hyvin pieni osa kursseista pidetään täysin etänä.

Varsinkin opintojen alkuvaiheen kurssit on pyritty järjestämään läsnäolomuodossa, jotta opiskelijat pääsevät mukaan yliopiston yhteisöön ja kiinnittyvät omaan opiskelualaansa.

Osa opiskelijoista haluaisi jatkaa korona-aikana tutuiksi tulleita etäopintoja.

–  Jotkut opiskelijat ovat vaatineet ja toivoneet etäopintojen jatkumista, koska kaksi vuotta pystyi opiskelemaan hyvin toiselta paikkakunnalta tai omasta kodistaan, Laakso sanoo.

Niinistö-Sivuranta kertoo, että Helsingin yliopistolla joitain kursseja on muutettu etäkursseiksi joko opiskelijoiden toiveista tai siksi, että lähiopetukseen on saapunut vain muutamia opiskelijoita.

Hänen mukaansa kampuksella opiskelua ei pidetä enää itsestäänselvyytenä. Osa opiskelijoista on halunnut ehdottomasti palata kampukselle ja sosiaaliseen yhteisöön. Toiset taas jatkaisivat mielellään etäopintopainotteisesti, koska he ovat tottuneet siihen ja koska se on helpompi yhdistää työ- ja perhe-elämään.

–  Asia näkyy siinäkin, että uupuneiden ja opinnoissa hyvin etenevien opiskelijoiden ääripäät ovat kasvaneet. Osa porskuttaa eteenpäin, mutta osalla on todella haastavaa, Niinistö-Sivuranta sanoo.

YTHS: Oireilun kasvu pysyvää

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) johtajaylilääkäri Teija Kulmala pitää opiskelijoiden hyvinvoinnille tärkeänä, että opiskelijat palaavat kampuksille tavalliseen arkirytmiin.

Hänen mukaansa vuorovaikutuksen puute lisäsi korona-aikana voimakkaasti mielenterveyden oireita, kuten ahdistusta, stressiä ja yksinäisyyttä. Vuoteen 2019 verrattuna yhteydenotot oireiden takia ovat kasvaneet yli kolminkertaisiksi. Oireilun kasvun taustalla voivat olla myös lisääntynyt tietoisuus mielenterveyden oireista ja opiskelijoiden kokemat paineet.

Kulmalan mukaan tällä hetkellä vaikuttaa, että yhteydenottojen kasvu on pysyvää. YTHS on pyrkinyt vastaamaan tilanteeseen lisäämällä lyhytterapioiden määrää ja erilaisia etäpalveluja.

–  Meidän huolemme on, miten pystymme vastaamaan haasteeseen, kun YTHS:n perusrahoitus ei ole kasvanut vastaavassa suhteessa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja