Yliopistot soittelevat opiskelijoiden perään saadakseen heidät palaamaan kampuksille – "Heistä on suuri huoli"

–  Toiminta on kohdistettu erityisesti toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoihin, koska heistä on suurin huoli. He eivät päässeet opiskelijaelämään kampuksille mukaan koronavuosina 2020 ja 2021, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Suorat yhteydenotot ovat Niinistö-Sivurannan mukaan vain yksi toimista, joilla pyritään tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen etenemistä koronapandemian jälkeen.

Lue lisää: Uutissuomalainen: Tuhannet opiskelijat ulosottoon YTHS-maksujen takia

Yliopistoon on myös palkattu lisää opinto-ohjaajia ja -psykologeja. Korona-aikana yliopistossa aloitettiin hyvinvoinnin edistämiseen keskittynyt verkkokurssi.

Niinistö-Sivuranta ei osaa sanoa, kuinka paljon opiskelijoita on jättänyt opintonsa korona-aikana kesken.

Ensimmäisen koronavuoden aikana jopa poikkeuksellisen moni suoritti opintonsa loppuun. Yhtenä syynä oli se, että yliopistossa päättyi tutkintouudistuksen siirtymäkausi.

Vararehtorikokouksen puheenjohtaja Laakson mukaan korona-aikana tutkintoja suoritettiin monissa yliopistoissa erittäin paljon. Yksi syy oli se, että opiskelijoilla oli enemmän aikaa opiskella, kun harrastukset olivat katkolla ja sosiaalista elämää vähemmän.

Osalla opinnot jäivät kuitenkin koronapandemian aikana kesken. Laakso kertoo, että opinnoista pudonneiden määristä ei ole tarkkaa tietoa. Juuri tätä ryhmää on pyritty tavoittelemaan, jotta heitä voitaisiin tukea.

Massaluennoista halutaan eroon

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Kalle Grönroos pitää hyvänä, että yliopisto ottaa suoraan yhteyttä opintojensa kanssa vaikeuksissa oleviin.

–  Se on aika konkreettinen tapa näyttää yksittäiselle opiskelijalle, että hänet nähdään yliopistossa, Grönroos sanoo.

Lue lisää: Sota säikäytti venäjän opintoihin hakevia nuoria, vaikka osaajille on suuri tarve – "Venäjän kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan osaajat ovat tärkeä turvallisuuspoliittinen voimavara"

Grönroosin arvion mukaan suurin osa opiskelijoista pitää lähiopetukseen paluuta hyvänä asiana. Suurista massaluennoista voitaisiin hänen mielestään luopua.

–  Niistä ei saa samaa hyötyä kuin pienemmistä luennoista, joilla voi keskustella luennoitsijan kanssa. Pakollisten massaluentojen läsnäolopakossa on myös se ongelma, että siellä voi olla pienestä flunssasta kärsiviä opiskelijoita, jotka voivat tartuttaa muita.

Hän pitää tärkeänä, että etäopiskelumahdollisuuksia säilytetään. Niistä hyötyvät erityisesti työssä käyvät ja perheelliset opiskelijat.

Osa opiskelijoista haluaa jatkaa etäopintoja

Opiskelijat ovat palanneet hyvin kampuksille korona-ajan etäopiskelujen jälkeen. Laakson mukaan syyslukukaudella noin 80 prosenttia kursseista on järjestetty läsnäolomuotoisena.

Osan kursseista voi suorittaa hybridinä eli joko läsnäolo-opetuksessa tai etänä. Vain hyvin pieni osa kursseista pidetään täysin etänä.

Varsinkin opintojen alkuvaiheen kurssit on pyritty järjestämään läsnäolomuodossa, jotta opiskelijat pääsevät mukaan yliopiston yhteisöön ja kiinnittyvät omaan opiskelualaansa.

Osa opiskelijoista haluaisi jatkaa korona-aikana tutuiksi tulleita etäopintoja.

–  Jotkut opiskelijat ovat vaatineet ja toivoneet etäopintojen jatkumista, koska kaksi vuotta pystyi opiskelemaan hyvin toiselta paikkakunnalta tai omasta kodistaan, Laakso sanoo.

Niinistö-Sivuranta kertoo, että Helsingin yliopistolla joitain kursseja on muutettu etäkursseiksi joko opiskelijoiden toiveista tai siksi, että lähiopetukseen on saapunut vain muutamia opiskelijoita.

Hänen mukaansa kampuksella opiskelua ei pidetä enää itsestäänselvyytenä. Osa opiskelijoista on halunnut ehdottomasti palata kampukselle ja sosiaaliseen yhteisöön. Toiset taas jatkaisivat mielellään etäopintopainotteisesti, koska he ovat tottuneet siihen ja koska se on helpompi yhdistää työ- ja perhe-elämään.

–  Asia näkyy siinäkin, että uupuneiden ja opinnoissa hyvin etenevien opiskelijoiden ääripäät ovat kasvaneet. Osa porskuttaa eteenpäin, mutta osalla on todella haastavaa, Niinistö-Sivuranta sanoo.

YTHS: Oireilun kasvu pysyvää

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) johtajaylilääkäri Teija Kulmala pitää opiskelijoiden hyvinvoinnille tärkeänä, että opiskelijat palaavat kampuksille tavalliseen arkirytmiin.

Hänen mukaansa vuorovaikutuksen puute lisäsi korona-aikana voimakkaasti mielenterveyden oireita, kuten ahdistusta, stressiä ja yksinäisyyttä. Vuoteen 2019 verrattuna yhteydenotot oireiden takia ovat kasvaneet yli kolminkertaisiksi. Oireilun kasvun taustalla voivat olla myös lisääntynyt tietoisuus mielenterveyden oireista ja opiskelijoiden kokemat paineet.

Kulmalan mukaan tällä hetkellä vaikuttaa, että yhteydenottojen kasvu on pysyvää. YTHS on pyrkinyt vastaamaan tilanteeseen lisäämällä lyhytterapioiden määrää ja erilaisia etäpalveluja.

–  Meidän huolemme on, miten pystymme vastaamaan haasteeseen, kun YTHS:n perusrahoitus ei ole kasvanut vastaavassa suhteessa.

Lue lisää: Opiskelijoiden mielenterveys on raunioina – Helmi kertoo, miltä koronavuosi on todella tuntunut: "Yhtäkkiä yksiöstä tuli koti, opiskelupaikka ja työpaikka"