Korkeakouluopiskelijoista 13 prosentilla oli viimeisen vuoden aikana todettu masennus.
Tuoreiden tutkimustulosten mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä.
– Valitettavasti tämä tulos ei yllätä, kertoo Helmi Nuortimo.
Lue tutkimuksesta lisää: Joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla on ahdistuksen ja masennuksen oireita
Nuortimo opiskelee Aalto-yliopistossa neljättä vuotta ja toimii kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan hyvinvointivastaavana. Myös hän on kokenut sen, kuinka opiskelijatapahtumat ja haalarimeret vaihtuivat etäluentoihin ja verkkareihin.
– Kaikki joutuivat yhtäkkiä neljän seinän sisään opiskelemaan. Yksiöstä tuli koti, opiskelupaikka ja ehkä vielä työpaikka, Nuortimo kertoo.
– Kyllä se vaikuttaa tosi nopeasti jaksamiseen ja motivaatioon, hän jatkaa.
Etäopiskelu on vähentänyt yhteisöllisyyttä
Opiskelijoiden tuore hyvinvointitutkimus toteutettiin tänä keväänä. Takana oli vuosi pandemian keskellä elämistä ja erilaisia rajoitustoimia. Mahdollisuudet sosiaalisiin kontakteihin olivat vähäisiä.
Joka neljäs opiskeleva nainen ja joka kolmas opiskeleva mies kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Tämänkin Nuortimo tunnistaa.
– Minulle on kerrottu suoraan, miltä tuntuu, kun istuu vain yksin kotona, ei kuulu mihinkään toimintaan, kaikki luennot ovat etänä, ei ole edes ryhmätöitä. Ei se ole opiskelua tai mitä yliopistolta on halunnut.
Kokemus opiskeluun liittyvään ryhmään kuulumattomuudesta oli lähes kaksinkertainen 25 vuotta täyttäneillä opiskelijoilla verrattuna heitä nuorempiin opiskelijoihin.
Ylioppilaskunnan omissa kyselyissäkin vertaistuen puute on näkynyt suurena ongelmana etenkin nyt pandemia-aikana.
– Kun ei olla kampuksella, ei voi törmätä ihmisiin luennolla, lounaalla, niin siitä puuttuu se suurin osa ihmisistä, joita muuten tapaisi luonnollisesti ja joista saisi kavereita.
Naiset voivat kaikkein huonoimmin
Pandemian keskellä myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiötä uudistettiin. YTHS:n piiriin otettiin vuoden 2021 alusta myös ammattikorkeakouluopiskelijat, mikä siis tuplasi terveydenhuoltopalveluiden piirissä olevat.
Hoitohenkilökuntaa ei saatu tuplattua samassa ajassa, mikä näkyi normaaliakin pidempinä jonoina.
YTHS:ltä on kerrottu tilanteen tasoittuneen nyt vuoden mittaan. Nuortimo ei pidä tilannetta yhtä mustavalkoisena.
– Luulen, että suurin ongelma on, että ihmiset tietävät, että sinne on jonoa, Nuortimo sanoo.
– Nyt kun avun piiriin tuli myös ammattikorkeakoulu, loogisesti sitä ajattelee, että nyt ne jonot vain kasvaa ja kasvaa, jolloin sitä apua ei edes haeta tarpeeksi ajoissa. Sinne haetaan vasta, kun ollaan jo aika pohjalla, Nuortimo kertoo.
Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset voivat tutkimuksen mukaan kaikkein huonoimmin. 40 prosenttia naisista kertoi ahdistuksen ja masennuksen oireista. Luku voi olla todellisuudessa isompikin.
Nuortimo toivookin, että korona-ajasta oppineena kohtaisimme ihmisiä uudella tavalla, armollisemmin.