Kaksi kolmesta korkeakouluopiskelijasta toivoo, että kaikkeen oman korkeakoulun järjestämään opetukseen olisi mahdollista osallistua etäyhteyden välityksellä myös koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan jälkeen.
Tulos selviää Akava Worksin kyselystä, joka selvitti opiskelijoiden kokemuksia etäopiskelusta koronapandemian aikana.
– Minut ainakin yllätti, että suhtauminen oli näin positiivista. Odotin, että kriittisiä ääniä nousisi enemmän. Tausta-aineistosta tosin selvisi, että vuoravaikutus on heikentynyt ja ettei etäopetus sovellu kaikille aloille, Akavan koulutuspolitiikan johtava asiantuntija Emmi Venäläinen sanoi MTV:n Uutisaamussa.
Akavan kyselyn toteutti Aula Research ja siihen vastasi yli 1 100 korkeakouluopiskelijaa. Heistä 57 prosenttia oli yliopisto-opiskelijoita ja 43 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoita.
– Eri korkeakoulujen välillä ei juurikaan eroja ollut. Alat nousevat enemmän esille. Vaikea kuvitella hammaslääkärien suorittavan koko tutkintoa etänä, Venäläinen toteaa.
Etäopetus on lisännyt vapauden tunnetta
Opetustuloksista ei ole vielä tarkempaa tietoa, joskin Akavan Venäläisen mukaan viime keväältä on jonkin verran tilastoja, joiden mukaan opetussuorituksia olisi tullut normaalia enemmän.
– Moni koki etäopetuksen lisänneen vapautta ja hallinnan tunnetta omassa elämässä. Työntekoa pystyttiin yhdistämään opiskeluun. Kaikki on ollut joustavampaa. Jatkossa on hyvä kysymys, että tarvitseeko tulevaisuudessa esimerkiksi muuttaa opiskelupaikkakunnalle?, Venäläinen pohtii.
Helsingin yliopiston yliopistolehtori Terhi Ainiala suhtautui Uutisaamussa innostuneesti etäopetuksen tulevaisuuteen.
– Suomalaisten yliopisto-opettajien digipedagogiset taidot ovat hyvät ja ne ovat tässä matkan varrella myös kehittyneet. Me oltiin jo tehty digiloikkaa ja nyt se tuli pakolla. Tulevaisuudessakin etäopetusta on, sanoo Helsingin yliopiston yliopistolehtori Terhi Ainiala.
Ensimmäisen vuoden opiskelijat huolestuttavat
Ainialan mukaan digiopetus ei ole pelkkää kameralla puhumista.
– Ei voi ajatella, että hyvä etäopetus on sitä, että vetää sen saman luennon etänä kuin luentosalissa. Usein se voi olla niin sanottua käänteistä opetusta. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijat paneutuvat etukäteen käsiteltävään asiaan. Opiskelijat voidaan jakaa pienryhmiin, joissa he pohtivat ja keskustelevat aiheesta. Opettajana sitten annan palautetta, Ainiala kertoo.
Opettajat ovat toki jakaneet myös keskenään kokemuksiaan.
– Nyt tiedetään perusasioita, kuten se, että pidetään kamerat päällä. Näin saadaan kontakti muihin, eikä vastassa ole vain musta ruutu. Tämä on pieni ja yksinkertainen keino, joka tuo sitä tunnetta, että olemme ja opimme yhdessä, Ainiala sanoo.
Vaikka etäopetuksesta saadut kokemukset ovat olleet ainakin opiskelijoiden keskuudessa positiivisia, ei lähiopetuksesta olla luopumassa.
– Kyllähän opettajatkin kaipaavat yhteisöllisyyttä ja opiskelijoiden tapaamista. Eniten huolissaan on oltu ensimmäisen vuoden opiskelijoista, jotka eivät vielä oikein ole päässeet kokemaan yliopistoa yhteisenä fyysisenä paikkana, Ainiala muistuttaa.