Yli puolet tsunamin uhreista ei tarvinnut kunnan kriisitukea

Yli puolet eli 60 prosenttia Aasian katastrofin uhreista arvioi itse, ettei tarvitse kuntansa tarjoamaa kriisiapua tai muitakaan palveluja. Tämä selviää Stakesin tekemästä kyselystä.

Kunnat ovat ottaneet omatoimisesti yhteyttä 58 prosenttiin evakuoiduista ja 23 prosenttia oli itse ottanut yhteyttä kunnan viranomaisiin. Kuitenkaan joka kymmenenteen uhriin ei yrityksistä huolimatta saatu yhteyttä. Kahdeksaan prosenttiin ei ole kunnista otettu yhteyttä.

Stakesin selvityksen mukaan kunnat selvisivät uhrien tukemisesta yleensä hyvin ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti.

Neljä viidestä kunnasta arvioikin selvinneensä hyvin tsunamin uhrien psykososiaalisesta tukemisesta sekä akuutisti että jälkihoidon järjestämisessä. Kuitenkin joka viidennellä kunnalla oli vaikeuksia hoidon järjestämissä. Ongelmia oli koulutuksen ja voimavarojen puutteen takia.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mukaan kunnilla ei ollut pulmia katastrofin jälkipuinnin tarjoamisessa, vaan päänvaivaa oli lähinnä pitkäaikaisen hoidon ja tuen tarjoamisessa.

Yleensä jatkohoitoa tarjottiin terveyskeskuksissa. Pieni osa ohjattiin mielenterveystoimistoon, perhe- ja kasvatusneuvolaan tai psykoterapiaan. Psyykkistä jälkihoitoa tarvitsi noin 10-20 prosenttia uhreista.

Tiedot perustuvat Stakesin kunnille tekemään kyselyyn Aasian katastrofin uhrien ja omaisten ohjautumisesta psykososiaaliseen kriisityöhön. Vastaukset edustavat 75:tä prosenttia evakuoiduista.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat